Ahmakantaa aletaan hoitaa yhteistyössä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto tiivistävät yhteistyötä Fennoskandian ahmakannan hoidossa ja suojelussa.

Tavoitteena on vahvistaa ahmakannan pitkän aikavälin elinkelpoisuutta niin, että Suomen, Skandinavian ja Venäjän Karjalan ahmakannat ovat jatkossakin yhteydessä toisiinsa, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Hallinto- ja tutkimusyhteistyön avulla voidaan myös yhdenmukaistaa ahmakantojen seurantamenetelmiä ja jakaa tietoa aiempaa tehokkaammin.

Suomen, Ruotsin ja Norjan suurpetoasioiden viranomaiset ovat aiemmin allekirjoittaneet vastaavan kehysasiakirjan susista.

”Olemme viime vuosien aikana tiivistäneet yhteistyötä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa suurpetokantojen hoidossa ja suojelussa. On tärkeää, että yhteistyötä tiivistetään ja konkretisoidaan nyt myös ahmojen osalta. Vaikuttavin tulos luonnon hyväksi saadaan, kun asioita tarkastellaan ja hoidetaan valtionrajoja isommasta kuvasta”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tiedotteessa.

Ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet 3-6 miljoonaa euroa vuosittain. Ahma aiheuttaakin euromääräisesti suurimmat vahingot porotaloudelle.

Tästä syystä metsästyskiintiö on viimeiset viisi metsästysvuotta ollut kahdeksan yksilöä ja alue rajattu hoitosuunnitelman mukaisesti vain itäiselle ja pohjoiselle poronhoitoalueelle. Metsästyskiintiö ei ole kuitenkaan viime vuosina täyttynyt.

Metsästys on edellyttänyt Natura-arviointia, koska ahma on lukuisilla Natura-alueilla, etenkin pohjoisella poronhoitoalueella Tunturi-Lapissa Natura-alueen suojeluperuste. Tästä syystä tänä vuonna ei ole tarpeen asettaa erillistä Suomen riistakeskuksen toimivaltaa rajoittavaa asetusta määrän tai alueen suhteen, vaan riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia kriteerit täyttävien hakemusten perusteella.

Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana ahmakanta on kasvanut keskimäärin noin kymmenen prosenttia vuodessa ja ahmoja on Suomessa tällä hetkellä noin 400. Skandinavian ahmakanta on noin 1020 yksilöä, joista Ruotsissa on noin 670 ja Norjassa 350 yksilöä.