Yhä useamman tilan toiminta nojaa digitaalisten järjestelmien varaan. Sen myötä myös kyberuhkien riski maatiloilla on lisääntynyt.
Riskien lisääntyessä monelta tilalta puuttuu kuitenkin tietämys, ymmärrys tai osaaminen kyberturvallisuudesta ja uhkakuviin varautumisesta.
ProAgria Pohjois-Suomen vuoden 2027 loppuun asti kestävä Tilan DigiTurva Haltuun –hankeen tavoite on parantaa maatilojen tietoturvaosaamista sekä vahvistaa koko yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Hankeen projektipäällikkö Tarja Karjalaisen mukaan nykymaatiloilla lähes kaikki kriittinen tieto on nykyään digitaalisessa muodossa.
”Siksi jokaisen yrittäjän pitäisi ymmärtää ainakin perustason tietoturva: mitä tietoa pitää suojata ja miten se tehdään”, hän korostaa tiedotteessa.
Hankkeessa maatiloja tuetaan kyberturvallisuuden saralla järjestämällä koulutuksia ja koostamalla itsenäisesti hyödynnettävää koulutusmateriaalia.
Merkittävä osa tietoturvariskeistä liittyy ProAgrian mukaan hyvin yksinkertaisiin asioihin. Jopa puolet murtautumisista kohdistuu arvioiden mukaan vanhentuneisiin tai päivittämättömiin laitteisiin.
Maatiloihin kohdistuvien kyberhyökkäysten motiivit vaihtelevat ProAgrian mukaan ilkivallasta taloudellisiin vahinkoihin.
Maatila itse ei myöskään ole välttämättä hyökkäyksen pääkohde. Hyökkääjän tähtäimessä voi olla ulkopuolinen toimija, kuten esimerkiksi lypsyrobottien valmistaja, jonka järjestelmiin hyökkäys kohdistuu yksittäisen tilan kautta.
Karjalaisen mukaan tietoturvahyökkäykset ja tuotannon seisahtuminen voi tarkoittaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä jo tunneissa.
”Tilalla tulisi olla käsitys siitä, mitä mahdollinen häiriö ja tuotannon seisahtuminen kustantaa ja onko varautuminen riittävällä tasolla, sillä myös vakuutusyhtiöt ovat asiasta kiinnostuneita”, hän kertoo.
Merkittävä osa tietoturvariskeistä liittyy ProAgrian mukaan hyvin yksinkertaisiin asioihin. Jopa puolet murtautumisista kohdistuu arvioiden mukaan vanhentuneisiin tai päivittämättömiin laitteisiin.
Maatila itse ei myöskään ole välttämättä hyökkäyksen pääkohde. Hyökkääjän tähtäimessä voi olla ulkopuolinen toimija, kuten esimerkiksi lypsyrobottien valmistaja, jonka järjestelmiin hyökkäys kohdistuu yksittäisen tilan kautta.
Karjalaisen mukaan maatilojen suhtautumisessa kyberuhkiin on selkeitä eroja.
Osa tiloista on hyvin perehtyneitä asiaan, osa taas on sivuuttanut asian lähes kokonaan. Näiden lisäksi löytyy tiloja, jotka ymmärtävät aiheen tärkeyden, mutta eivät tiedä miten toimia.
Koivulan Maito & Juustoa Muhoksella pyörittävä Joni Pitkäsen mukaan heidän tilansa tietoturva-asioista huolehtii ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka tarkistaa laitteet puolen vuoden välein.
”Se oli minulle helpoin ratkaisu, sillä en itse ymmärrä tietoturva-asioista tarpeeksi. Esimerkiksi vielä muutama vuosi takaperin kaikki yrityksen tiedot olivat yhden kannettavan tietokoneen varassa”, Pitkänen kuvailee tiedotteessa.
Tilalla on sittemmin otettu käyttöön tietojen varmuuskopiointi ja tietokoneet on suojattu virusten torjuntaohjelmilla.
Pitkänen toivoo saavansa Tilan DigiTurva Haltuun –hankkeesta käsityksen siitä, mitkä ovat tilaa koskevat uhkakuvat, miten ne voivat realisoitua ja miten niihin voidaan tilalla varautua.
– Tilan laitteiden salasanat ovat vahvoja eivätkä ne toistu useassa paikassa
– Laitteiden oletussalasanat on vaihdettu
– Laitteet ja ohjelmistot on päivitetty
– Tilan tiedot on varmuuskopioitu. Myös tietojen palauttamista on syytä testata
– Tilalla on UPS-järjestelmä, joka estää jännitepiikkien aiheuttamat laitevauriot
– Tilan tuotannon jatkuminen on suojattu verkkoyhteyskatkojen varalta
Lähde: ProAgria Pohjois-Suomi, Tilan DigiTurva Haltuun -hanke
