”Työelämästä tulee villi länsi”, SAK sanoo hallituksen potkulaista – kokoomuksessa lain nimi on rekrytointirohkeus

Potkujen helpottaminen romuttaa työoikeuden perusperiaatteita ja panee uusiksi koko työelämän ajattelun.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mielestä työsopimuslakiin kaavaillut muutokset henkilöperusteiseen irtisanomiseen ylittävät ronskisti hallitusohjelman kirjauksen.

”Hallitusohjelman mukaan laista poistettaisiin vain sana ”painava”, mutta nyt koko irtisanomispykälä on myllätty rankalla kädellä uusiksi”, sanoo SAK:n lakimies Katariina Sahlberg, joka on edustanut työryhmässä palkansaajia.

Tällä hetkellä irtisanomisen perusteita on kaksi: tuotannolliset ja taloudelliset sekä henkilöperusteiset syyt. Jälkimmäistä on käytetty harvemmin kuin ensimmäistä, ja sen perusteena nyt on asiallinen ja painava syy.

Irtisanomissäädökset suojaavat ennen kaikkea työntekijää.

”Hallituksen slogan on, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta tämä heikentää sitä selvästi. Työelämästä tulee nyt ihan villi länsi”, Sahlberg sanoo.

Henkilöperusteinen irtisanomissuoja on heikkenemässä monin tavoin.

Varoituksen antaminen ei ole enää pääsääntö eikä sitä tarvitse jatkossa antaa, jos työntekijän olisi pitänyt ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus tai jos hän on saanut varoituksen aiemmin ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista moitittavuutta.

Varoitusta ei tarvittaisi myöskään, jos kyse on työntekijän työntekoedellytysten heikentymisestä.

Potkujen peruste voisi jatkossa olla määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös tai huolimattomuus sekä puutteellinen työsuoritus tai työntekoedellytysten heikkeneminen.

Työnantajalla ei olisi enää velvollisuutta sijoittaa työntekijää uudelleen, jos kyseessä on muu syy kuin työntekoedellytysten heikkeneminen eli vaikkapa työnantajan tulkitsema alisuoriutuminen.

Työntekijäpuolella katsotaan, että mielivalta työelämässä on lähellä ja kysymyksiä herää: Ovatko työsuorituksen kriteerit kaikille selvät? Onko tottelemattomuutta jäädä kotiin puhelinkokoukseen, jos koira oksentaa? Pitääkö työnantajalle jatkossa kertoa mielenterveysongelmista, ettei alisuoriutumista laiteta laiskuuden piikkiin?

”Tilanne menee todella epäselväksi. Asioiden arvioinnin tekee lopulta tuomioistuin, ja menee vuosia ennen kuin tapauksia on riittävästi oikeuskäytännön muotoutumiseen”, Sahlberg sanoo.

”Nyt heitetään roskikseen vakiintunut nykykäytäntö, jossa ihmiset tietävät, mitä työelämässä voi odottaa.”

Kun SAK:ssa kuultiin, että potkulakin kutsumanimi hallituksen piirissä onkin ”rekrytointirohkeus”, nimitystä luultiin vitsiksi. Ei se ollut, paljastui entisen työministeri Arto Satosen sosiaalisen median päivityksestä.

Jyrkennyksiä nykylakiin on esittänyt Sahlbergin mukaan erityisesti elinkeinoelämä. Samaan aikaan hallitus tiukentaa työttömyysturvan perusteita, helpottaa määräaikaisten palkkaamista ja poistaa pienten yritysten takaisinottovelvoitteen.

Hallituksessa lakihankkeeseen suhtautuvat nuivimmin perussuomalaiset. Siellä on varoitettu uudesta tavasta kierrättää työntekijöitä määräaikaisuuksien ja ilman varoitusta annettujen potkujen kehässä.

Puheenjohtaja Riikka Purra on todennut, ettei pykälä alisuoriutumisesta ole hallitusohjelman mukainen.

Työntekijäpuoli arvioikin, että riitojen kohteeksi tulevat etenkin pienet yritykset.

Hallitus etsinee lakiluonnoksesta poliittisen sovun ennen kuin lakiluonnos annetaan lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn.

Sen oli tarkoitus tapahtua kesäkuussa, mutta voi siirtyä syksyyn. Eduskunnan käsittelyyn laki tulisi syksyllä ja voimaan vuoden 2026 alussa.