Reservistä erosi viime vuonna 1 700 ihmistä – Reserviläisliiton puheenjohtaja ei kieltäisi reservistä eroamista kokonaan

Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen ei kannata reservistä eroamisen täyttä kieltämistä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina Kyrönmaa-lehden haastattelussa aikovansa estää reservistä eroamisen muuttamalla lainsäädäntöä. Häkkänen sanoo pitävänsä reservistä eroamista epäisänmaallisena.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Salminen sanoo olevansa sinänsä samoilla linjoilla Häkkäsen kanssa. Salminen kertoo, että hän ei ymmärrä sellaista reservistä eroamista, joka johtuu pelosta ja vastuunpakoilusta.

"Jos meille on valtion varoin annettu varusmieskoulutus, ja meidät on sen jälkeen siirretty reserviin, näen, että olisi jonkinlaista selkärangallisuutta myös pysyä siellä reservissä”, Salminen muotoilee.

Hänen mukaansa eroasiaan pitäisi kuitenkin löytää jonkinlainen keskitie.

"En lähtisi niin jyrkästi sanomaan, että eroaminen pitäisi täysin kieltää. Siihen pitäisi katsoa kompromissi.”

"Eroaminen pitäisi edelleen sallia henkilöille, joilla on oikeasti joko muuttunut tai vahvistunut vakaumus, tai sellainen terveystilanne, ettei heistä tosiasiassa ole apua reservissä.”

Puolustusvoimista kerrotaan STT:lle, että reservistä erosi viime vuonna noin 1 700 ihmistä. Määrä kattaa ne reserviläiset, jotka siirtyivät täydennyspalveluksen kautta samaan rekisteriin siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden kanssa.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Ennätysvuosi oli 2022, jolloin reservistä erosi reilut 3 800 ihmistä.

Edellinen ennätys oli Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuodelta 2015, jolloin vajaat tuhat ihmistä erosi reservistä. Useimpina vuosina määrät ovat olleet joitain satoja, liitto kertoo.

Reserviläisliiton puheenjohtaja Salminen ei pidä edes viime vuosina eronneiden ennätysmääriä kovinkaan suurina. Hän vertaa lukuja siihen määrään ihmisiä, joka esimerkiksi viime vuonna liittyi Reserviläisliittoon.

"Meille tuli viime vuonna 15 000 uutta jäsentä. Kyllähän se osoittaa, että yleinen maanpuolustuksen tahtotila ja halu on Suomessa toisinpäin”, Salminen sanoo.

"En tietenkään pysty kommentoimaan asiaa Puolustusvoimien näkökulmasta, mutta näin reserviläisenä ajattelisin, että eronneiden lukemat ovat marginaalisia.”

Salminen ei myöskään näe, että väkipakolla reservissä pidetyistä ihmisistä olisi välttämättä hyötyä tositilanteessa sodan syttyessä.

"Jos kaverit haluavat erota oman tahtotilansa takia, tuskin heillä olisi kriisiajan olosuhteissa yhtään sen kummallisempaa tahtotilaa maanpuolustukseen”, Salminen sanoo.

"He saattavat olla enemmänkin uhka kuin jonkinlainen apu muulle porukalle.”