
Vuoden vaihtuminen saa katsomaan edessä odottavaa vuotta. Millaisten vaiheiden lävitse kuljemme yhdessä ja yksityisinä ihmisinä? Tulevasta emme tiedä. Erilaisiin tilanteisiin on hyvä varautua, vaikka toteutunut tulevaisuus olisikin muuta kuin mitä odotimme. Maailma ja turvallisuuden suursäätila voivat muuttua nopeasti.
Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008 ja Krimin valtaus 2014 eivät tulleet yllätyksinä. Ei myöskään Venäjän aloittama julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Tiedossa on ollut jo pitkään, että naapurina on diktatuuri, jonka keinovalikoimiin kuuluu hyökkäyssota.
Sota Ukrainassa on kestänyt kohta kaksi vuotta. Venäjän intresseissä on sodan jatkaminen ja lännen väsyttäminen Ukrainan avustamiseen. Sodalla on myös sisäpoliittinen syynsä, presidentti Putinin vallassa pysyminen. Venäjällä on siirrytty sotatalouteen, joka palvelee hyökkäyssotaa Ukrainassa. Samalla annetaan vääristelty viesti siitä, että presidentinhallinto suojelee kansaa lännen uhkalta. Todellisuudessa vain Venäjä on tässä asetelmassa uhka.
Venäjällä riittää kalustoa, vaikka se on monelta osin vanhaa. Ammuksia tuotetaan moninkertaisesti länteen verrattuna. Euroopassakin on saatava tuotantolinjat pyörimään suuremmalla teholla, jotta Ukrainaa voidaan avustaa riittävällä määrällä tykistökranaatteja ja muuta materiaalia.
Tänä vuonna valitaan presidentti ainakin Suomessa ja Amerikan Yhdysvalloissa. Johtajavaihdokset ovat murroskohtia, jotka voivat ravistella turvallisuuden tunnetta. Erityisesti johtavan suurvallan presidentin valintaan liittyy Euroopan kannalta riskejä. Riittääkö USA:lla halua jatkaa vielä Ukrainan puolustustaistelun tukemista, entä panostustaan NATOon? Presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuoden puheessaan esiin eurooppalaisemman NATOn, jossa kukin jäsenmaa kantaa oman osuutensa yhteisestä turvallisuudesta.
Joulun alla julkaistun kyselyn mukaan puolet kansasta on sitä mieltä, että Suomen on varauduttava lähivuosina sotaan (HS 22.12.). Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti huolehtimaan kotivarasta sekä reserviläisiä ajoittamaan kuntohuippunsa parin vuoden päähän. Puolustusvoimat ja kokonaisturvallisuuden toimijat varautuvat joka tapauksessa pahimman varalle. Myös jokaisen kansalaisen on hyvä ajatella omaa osuuttaan turvallisuuden tekijänä.
Kirkolla on tärkeä merkitys henkisen kriisinkestävyyden tukijana. Usko ja luottamus Jumalan apuun kantavat, kuten aiemminkin kriisiaikoina: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat iankaikkiset käsivarret.” (5 Moos 33:27). Seurakunnissa rukoillaan tulevalle vuodelle rauhaa. Samalla on tärkeää välttää vastakkainasettelua – myös käytäessä helmikuussa presidentinvaaleihin ja kirkolliskokousvaaleihin. Riitaisina ja kupliin jakautuneina emme kestä vaikeita aikoja.
Pekka Särkiö on kenttäpiispa evp. ja Iitin vs. kirkkoherra.