Pelkoihin keskittymällä menee usein harhaan ja elämä jää elämättä – parempi on turvata Mauno Koiviston lausumaan viisauteen

Umpimähkä on ammoisina aikoina käytetty keino, jolla tuli saatiin säilymään yön yli.

Nuotion loimun laantuessa hehkuvat hiilet peiteltiin tuhkalla aamua odottamaan. Yön väistyessä hiilikasaa kaiveltiin ja ”puhallettiin umpimähkään”, eli yritettiin löytää tuhkan alla hehkunsa säilyttänyt hiili, josta uusi valkea voisi syttyä.

Nykyiseen puhekieleen umpimähkä on jäänyt tarkoittamaan sattumanvaraisten valintojen tekemistä missä tahansa elämän tilanteessa.

Katsoin joku aika sitten joutessani tanskalaisen elokuvan Riders of Justice. Sosiaalinen media muistutti, että mainio Mads Mikkelsen filmi on poistumassa Yle Areenalta. Päätin viettää leffaillan, koska Mads on yksi suosikkinäyttelijöistäni.

Kyseinen pätkä on jo julkisesta palvelusta poistunut, joten voinen spoilata juonta jonkin verran.

Elokuvan perusidea rakentuu todennäköisyyksien ja sattumien ympärille. Alkukohtauksessa kaksi tutkijaa yrittää saada lisärahoitusta hankkeelleen. He kauppaavat rahoittajajoukolle todennäköisyyslaskentaan perustuvaa instrumenttia, joka tulisi tuottamaan merkittävää dataa yhteiskunnalliseen käyttöön, koska sillä voidaan ennustaa tulevia tapahtumia tarkasti.

Hanke ei saa tuulta alleen ja tutkijat joutuvat toimettomiksi projektin keskeytyessä. Työhuoneensa tyhjennettyään toinen tutkijoista joutuu junaonnettomuuteen, jossa suurin osa matkustajista kuolee.

Sairaalan televisiosta turman uutisointia seuratessaan hän tulee vakuuttuneeksi, ettei onnettomuus tapahtunut sattumalta vaan junavaunu räjäytettiin. Todennäköisyyslaskentaan vihkiytynyt tutkimusryhmä alkaa selvittää syyllistä ja tapahtumakulkua.

Mads Mikkelsen näyttelee junaturman takia leskeksi jäänyttä ammattisotilasta, joka on juuri palannut rintamalta. Tutkijat päättävät kostaa kiskojen kärsimysnäytelmän ja saavat houkuteltua vaimonsa kuolemaa kipuilevan sotilaan aseeksensa.

Kostoretken surullisena lopputuloksena värikäs joukkio tajuaa, että junaturma olikin oikeasti puhdas sattuma ja tappotoimet vailla oikeutusta. Virhe ei kuitenkaan syntynyt laskemalla vaan inhimillisestä halusta löytää syyllinen ja hakea oikeutta kärsimyksen keskellä.

Edesmenneen presidenttimme Mauno Koiviston kuuluisa toteamus kuuluu: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Mihin huomiosi kiinnität, sen merkitys kasvaa. Uhkakuviin katsomalla syntyy itseään toteuttava ennuste, joka johtaa uhkien äärelle ja ympäröi meidät vaikeuksilla – hyvään keskittymällä luomme hyvää ympärillemme.

Vaikka vaellamme usein umpimähkään vailla tietoa tulevaisuudesta, voimme valita millä mielellä matkaamme käymme.

Samuli Putron hienolta ensimmäiseltä soololevyltä Elämä on juhla, löytyy kappale, jossa todetaan ”mitäpä jos sä pelkäät turhaan ja elämä tapahtuu sinä aikana?”.