Onko sinua petetty parisuhteessa tai oletko päihderiippuvaisen läheinen? Elämän ongelmat johtuvat useimmiten tunteiden puutteellisesta hallinnasta

Länsimaisessa ajatteluperinteessä moraali rakentuu järjen avulla. Taustalla on rationalismin ajattelusuuntaus, jonka mukaan todellisuutta tulee tarkastella ensisijaisesti järjen avulla. Kun tutkailemme moraalisia tilanteita järjellisen pohdinnan kautta, tulemme samalla sysänneeksi tunteet sivuun toissijaisina, vähempiarvoisina ja arvaamattomina. Ne häiritsevät järkevää ajatteluamme, harhauttavat ja sekoittavat. Siksi niiden vaikutus on minimoitava.

Länsimaisen ajattelun historiassa tunteiden sivuuttamisella on pitkät perinteet. Jo Platon vertasi järkeä ja tunnetta hevosvaljakkoon, jossa tunteet ovat vauhkoja hevosia, joita järki tiukasti ja tarkasti ohjastaa oikean suuntaan. Yli kaksi tuhatta vuotta myöhemmin Immanuel Kant jatkoi samaa perinnettä argumentoimalla, että arvokysymykset ja moraaliset periaatteet tulee hahmottaa ensisijaisesti loogisen analyysin kautta, ei tunteita seuraamalla.

Kun oikein tarkastelemme todellisuutta tajuamme, että rationalismin tuottama kuva ihmisestä on vääristynyt. Tosiasiassa tunteet ohjaavat todellisuuttamme monin tavoin. Niinpä järki ja looginen analyysi moraalin perustana uhkaa ohjata meitä hakoteille.

Tosielämän moraalisissa valintatilanteissa ihminen harvoin ehtii kalkuloimaan, vaan toimii intuition varassa. On totta, että intuition taustalla on opittuja moraaliperiaatteita, joita on muodostettu järjen avulla yhteiseksi arvoperinnöksi. Yhtä lailla arjen äkillisissä valintatilanteissa intuitiomme pohjaa inhimillisiin reaktioihin. Ne ovat tunteen, eivät järjen, ohjaamia.

Tunteet siis tosiasiassa hallitsevat toimintaamme hyvin paljon. Elämän ongelmat johtuvat useimmiten tunteiden puutteellisesta hallinnasta: uhkapelit, päihderiippuvuudet, uskottomuus, ylensyöminen ja niin edelleen. Rikostilastoissakin yleisin syy tappoon on erimielisyys tai riita osapuolten välillä. Useimmiten tappo on toisin sanoen tehty hetkellisen tunneimpulssin voimasta.

Vallalla olevan käsityksen mukaan on olemassa kahdenlaista aggressiota: impulsiivista vihaa ja kiukkua, joka pyrkii välittömään ongelman ratkaisuun ja strategista aggressiota, joka on kylmän viileää, tunteetonta ja laskelmoivaa pidempiaikaiseen hyötyyn pyrkivää toimintaa. Molempien aggressioiden hallintaa auttaa se, että tunteet ja oma tunne-elämä tulevat tutuiksi.

Elämän ongelmien edessä ehdoton apu onkin tunteiden säätelyn ja tunnistamisen taitojen opettelu sen sijaan, että sysäisimme ne sivuun ja keskittyisimme opiskelemaan vain eettisiä teorioita ja moraalisia periaatteita. Tunteiden esille kaivaminen, joskus syvältäkin, voi olla ratkaiseva elämänlaatua parantava interventio. Tunteiden väheksyntä ja kieltäminen jättää ne arvaamattomaksi ja oikukkaaksi tekijäksi. Niihin tutustuminen ja haltuunotto tekevät elämästämme rikkaampaa, täydempää ja turvallisempaa.

Edellä kirjoitettuun nojaten kehotankin sivuun sysäämisen sijaan puhumaan tunteista ja pohtimaan tunteita avoimesti. Siinä missä olet tottunut miettimään, mikä on yleisesti ottaen oikea toimintatapa, mietikin: millaisia tunteita tämä minussa herättää? Miksi ja mitä siitä seuraa?

Kirjoittaja työskentelee vankilapastorina.