Montako kilometriä tietä päällystäisi miljardilla eurolla? Katso eri vaihtoehdot jättimäiselle rahapotille
Kolmasosa tie- ja rataverkkoon kertyneestä korjausvelasta saataisiin kuntoon tuolla summalla.
Tieverkon korjausvelka jatkaa kasvuaan tänä vuonna, sillä uutta päällystettä saadaan vain noin 1 500 kilometrin matkalle kohonneiden kustannusten ja vähäisen rahoituksen takia. Kuva: Jaana KankaanpääTie- ja rataverkon korjausvelka on korkealla tasolla. Montako kilometriä tie- ja rataverkkoa miljardilla eurolla saa, entä kuinka paljon tuuli- ja aurinkovoimaa?
Destian tuore green paper -julkaisu käy lukuja läpi ja tarjoaa eväitä hallitusneuvottelijoille valintojen tekemiseen. Raportti kertoo paljonko liikenne- tai energiainfraa saa miljardilla eurolla.
Mitä miljardilla eurolla saisi?
20 000 kilometriä uudelleen päällystettyä maantietä, eli neljäsosa koko Suomen valtion tieverkon pituudesta
300 kilometriä 1+1-kaistaisen maantien parantamista 2+2-kaistaiseksi tieksi, saman verran kuin Tampereelta Kokkolaan
200 kilometriä yksiraiteisen osuuden parantamista kaksiraiteiseksi, mikä tarkoittaisi lähes saman verran kuin Tampereelta Vaasaan rautateitse
1 600 kilometriä perusparannettua rataa eli lähes kolmasosa valtion rataverkon pituudesta
1 000 MW aurinkovoimakapasiteettia, mikä lähes kolminkertaistaisi Suomen aurinkovoimakapasiteetin
700 MW tuulivoimakapasiteettia, mikä kasvattaisi Suomen tuulivoimakapasiteettia yli 10 prosenttia
9 000 kappaletta suurteholatauspisteitä kuorma-autoliikenteelle, mikä tarkoittaisi latauspisteitä 9 kilometrin välein koko valtion tieverkolla
Lähde: Destia
Suomalainen liikenne- ja energiainfrastruktuuri ovat neljän vuodenajan sekä ilmastonmuutoksen vuoksi kovalla koetuksella. Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito kilpailevat monien muiden julkisten rahoitustarpeiden kanssa.
Energiajärjestelmää uudistavassa Suomessa voidaan rakentaa miljardilla eurolla esimerkiksi merkittäviä määriä uutta energiantuotantoa tai edistää sähköisen liikenteen infrastruktuuria.
Toisaalta miljardilla eurolla saadaan jo leikattua kolmasosa tie- ja rataverkkoon kertyneestä korjausvelasta. Destian raportti tarkentaa kuvaa siitä, mitä julkisilla varoilla voitaisiin saada aikaan tie- ja rataverkon sekä energiainfrastruktuurin saralla.
”Alamme tuottaa omia Destia Green Paper -tekstejä infran, liikenteen ja energian alueilta. Toivomme niiden herättävän ajatuksia ja yhteiskunnallista keskustelua”, professori Jorma Mäntynen Destian strategiset liikennejärjestelmät -yksiköstä kertoo tiedotteessa.
Destia on Suomen suurimpiin lukeutuva infra-alan palveluyhtiö ja osa kansainvälistä Colas-konsernia.
- Osaston luetuimmat
