Maanmittauslaitoksen tutkija lennättämässä droonia Kuopion pelastusopiston harjoitusalueella. Kuva: Maanmittauslaitos
Kun maatalousdrone otetaan sotakäyttöön, voi siihen kiinnittää 20 kilon pommin
Suomella on potentiaalia saavuttaa vuosittain vähintään satojen miljoonien edestä droneliiketoimintaa, dronestrategia arvioi.Tilaajalle
Eija Honkavaara, Teemu Hakala ja Juha Suomalainen edessään telakkadrooni. Kuva: MaanmittauslaitosUkrainan sota on nostanut dronet parrasvaloihin.
Droneja käytetään sodassa pääasiassa tiedustelussa, valvonnassa ja pudottamaan pommeja. Lähitulevaisuudessa dronejen rooli voi laajentua huoltokuljetuksiin. Autonomiset ja parveilevat dronet tuovat uuden ulottuvuuden sotilaskäyttöön, Suomen helmikuussa julkaistu dronestrategia kertoo.
Ukrainassa sodankäyntiin kehitettyä teknologiaa voidaan soveltaa yhteiskunnan hyödyksi, kun sota joskus loppuu, kertoo tutkijaesiupseeri, väitöskirjatutkija Jan Joutsi Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta.
”Kaksoiskäyttö on nyt muotisana sotatekniikassa. Teknologiaa ja innovaatioita pyritään kehittämään siten, että niitä voi käyttää sekä maanpuolustukseen että muualla teollisuudessa.”
Droneihin kiinnitettävät aseet ovat Joutsin mukaan kehittyneet Ukrainan sodan aikana.
Ukrainan sodassa muun muassa maatalousdroneja on otettu sotakäyttöön. Kasvinsuojeluainesäiliön sijaan droneen onkin kiinnitetty 20 kilon pommi, kertoo Business Insider.
Aluksi droneihin kiinnitettiin legacy-aseita eli esimerkiksi tykillä ammuttavaksi kehitettyjä kranaatteja. Nyt valmistetaan nimenomaan droneille kehitettyjä aseita.
Myös suomalaiset firmat ovat toimittaneet Ukrainaan droneja, joissa räjähdehyötykuorma on suunniteltu optimaaliseksi.
Suomalaiset ovat kehittäneet droneja myös tarkkailemaan vastapuolen toimintaa. Näiden dronejen moottori on suunniteltu pitkään taivaalla leijailuun ja kyydissä voi olla erilaisia sensoreita.
Myös ohjaussignaalin suojaaminen häirinnältä on kehittynyt sodan aikana harppauksittain. ”Tässä sykli on ollut tosi nopea”, kertoo Joutsi.
Uusimpien dronejen ohjaus ei enää toimi häirinnän takia langattomasti. Dronet vetävät perässään jopa kymmenen kilometrin pituista ohutta valokuitulankaa.
Miinat pois pelloilta
Ukrainan sota on jättänyt jälkeensä 139 000 neliökilometriä maata, jolla on mahdollisesti räjähtämättömiä pommeja, kranaatteja ja miinoja, Ukrainan talousministeriö kertoi viime elokuussa.
Maailmanpankin arvion mukaan räjähteiden poisto vie yli vuosikymmenen ja maksaa yli 35 miljardia dollaria.
Nasa Harvest -palvelun mukaan sota on pakottanut viljelijät hylkäämään 2,1–2,8 miljoonaa hehtaaria peltoja.
Droneilla etsitään pelloilta maamiinoja. Safe Pro -ryhmä teki tammikuussa ukrainalaisen maatalousjätin Nibulonin kanssa monen vuoden sopimuksen droneista, joka etsivät tekoälyn avulla maamiinoja pelloilta.
Lähde: Business wire
Droneilla on kasvava määrä käyttötarkoituksia myös siviilimaailmassa.
Rutiininomaiset, vaaralliset, likaiset, vaikeissa olosuhteissa tehtävät, pitkäkestoiset tai suurta nopeutta vaativat tehtävät siirtyvät koneiden suoritettavaksi, kertoo Suomen dronestrategia.
Suomi tunnetaan dronemaana, kertoo pian kaksi vuosikymmentä droneteknologiaa kehittänyt tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Droneja käytetään muun muassa
Maan mittauksessa ja kartoituksessa
Rakentamisessa työmaiden suunnitteluun ja maa-alueiden sekä rakennusten 3D-mallinnuksessa
Maataloudessa rikkakasvien tunnistamisessa, sadon ja kasvustojen tarkkailussa, peltojen mittauksissa, lannoitteiden ja torjunta-aineiden levittämisessä
Metsätaloudessa metsäsuunnittelussa, metsän lannoittamisessa, metsäpalojen valvonnassa ja metsätuhojen seurannassa
Siltojen, sähkölinjojen, öljy- ja kaasuputkien, rautateiden ja tuulivoimaloiden kuntotarkastuksissa
Kalaparvien etsimisessä mereltä
Ruuan, lääkkeiden ja postipakettien kuljetuksissa
Ottamaan valokuvia esimerkiksi medialle tai kiinteistönvälittäjille
Etsimään kadonneita henkilöitä maastosta
Suomella on Honkavaarasta hyvät edellytykset kasvattaa droneihin perustuvaa liiketoimintaa.
Globaalin dronemarkkinan koon ennustetaan olevan vuonna 2030 haarukassa 50–250 miljardia euroa, ja kasvu jatkuu poikkeuksellisen ripeänä.
Dronestrategian mukaan Suomella on potentiaalia saavuttaa vuosittain vähintään satojen miljoonien edestä liiketoimintaa.
Honkavaaran mukaan Suomesta löytyy ideoita, osaamista ja ainutlaatuinen ympäristö laitteiden testaamiseen.
Eija Honkavaara on keskittynyt erityisesti kaukokartoitusmenetelmiin, sensoreihin ja tekoälyyn. Hän on kouluttanut droneja muun muassa metsätuhojen tunnistamiseen ja maastopalojen torjumiseen. Kuva: MaanmittauslaitosEsimerkiksi Belgiassa on otettu käyttöön Suomessa kehitettyä, Nokian toteuttamaa teknologiaa, kun maahan on luotu koko maan kattava 5G-yhteydellä toimiva droneverkosto viranomaistehtäviin. Kymmeniä autonomisia telakkadroneja operoidaan etänä ohjauskeskuksista.
”Dronet ovat valmiudessa ympäri vuorokauden ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenneseurantaan, tulvakartoitukseen ja metsäpalovalvontaan”, kertoo Honkavaara.
Yksi esimerkki läpimurron tehneestä kotimaisesta droneinnovaatiosta on itäsuomalainen vedyllä kulkeva Kelluu-ilmalaiva, jonka avulla voidaan tuottaa tarkkaa ympäristötietoa laajoilta alueilta päästöttömästi.
Kelluun ilmalaivoja on hyödynnetty muun muassa kirjanpainajatuhojen kartoituksessa.
Lennättäjät
Suomessa oli tammikuun lopussa noin 32 000 dronen lennättäjää.
Sekä harrastajien että ammattikäyttäjien tulee rekisteröityä operaattoreiksi. Nyt operaattoreita on noin 20 000.
Jos drone painaa yli 250 grammaa, lennättäjän tulee läpäistä kauko-ohjaajan verkkoteoriakoe.
Suomen lentokieltoalueet voi tarkastaa kartasta osoitteessa flyk.com.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
