Kuolleiden puiden tunnistaminen laserkeilauksella ei onnistu – drone toimivampi
Kuolleista puista ei saada tarpeeksi tarkkaa tietoa nykyisellä kaukokartoitusmenetelmällä. Tarkempi tieto kuolleiden puiden määrästä ja sijainnista auttaisi arvioimaan monimuotoisuuden lisäksi kuolleen puun sitoman hiilen määrää.
Laserkeilauksella ei saada tarkkaa tietoa kuolleesta puusta. Tietoa tarvitaan, jotta lahopuu osataan huomioida ja turvata metsänhoitotöissä. Dronekuvaus olisi tehokas mutta kallis keino tiedon keräämiseen. Kuva: Rami MarjamäkiMonimuotoisuudelle tärkeän kuolleen puun säästäminen on yksi keinoista, joilla voi parantaa metsälajien ja metsäisten luontotyyppien tilaa.
”Metsissä, joissa on paljon kuollutta puuta, on todennäköisesti myös vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja”, kertoo luontotietopäällikkö Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa.
Metsäkeskuksen Kuopus-hankkeessa selvitettiin, pystyykö kuolleesta pysty- ja maalahopuusta tuottamaan tietoa laserkeilauksella ja siitä saatavan aineiston avulla. Tulokset osoittavat, että metsien laserkeilauksessa nykyisin käytettävä viiden pisteen lasertiheys on liian harva kuolleiden puiden tunnistamiseen. Kuolleiden pystypuiden tunnistaminen onnistuu aineistosta hyvin, mutta kuolleet maapuut eivät erotu kunnolla.
Vaikka yksittäisten kuolleiden puiden tunnistaminen on mahdollista, tietoa kuolleen puun järeydestä ja tilavuudesta ei pystytä luotettavasti tuottamaan.
”Hankkeen tulokset osoittavat, että kaukokartoitusperusteisesti voidaan tunnistaa kohteita, joissa kuolleen puun esiintyminen on todennäköistä. Myös kuolleen puun määrästä voidaan tuottaa ainakin karkean tason arviota”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta.
”Dronella kuvatuista aineistoista voidaan helpommin erottaa myös yksittäiset kuolleet maapuut.” Jussi Lappalainen
Laserkeilauksen lisäksi esimerkiksi kirjanpainajan tappamia puita ja puuryhmiä voidaan varsin luotettavasti tunnistaa myös ilmakuvilta ja satelliittikuvilta.
”Esimerkiksi dronella kuvatuista aineistoista voidaan helpommin erottaa myös yksittäiset kuolleet maapuut, mutta aineistoa ei toistaiseksi ole kustannustehokasta kerätä laajoilta alueilta niillä”, Lappalainen kertoo.
Metsänomistajat ja metsäalan toimijat voisivat turvata tiedon avulla kuolleiden puiden keskittymiä ja huomioida ne entistä paremmin metsänhoitotöissä.
”Tarkempi tieto kuolleiden puiden määrästä ja sijainnista auttaisi arvioimaan monimuotoisuuden lisäksi myös kuolleen puun sitoman hiilen määrää”, Lappalainen pohtii.
Kuopus-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
