Ilmastonmuutoksesta johtuva kuivien jaksojen lisääntyminen tuo mukanaan seurannaistuhoja. Kirjanpainajatuhot ovat jo tulleet tutuiksi suomalaisissa metsissä. Kuva: Sanne Katainen
Tutkimus ennakoi, että puolet Suomen puista ei kestä ilmastonmuutosta – Luken tutkija rauhoittelee: ”Eivät suomalaiset puulajit häviä mihinkään”
Eurooppalaiset puut kärsivät pullonkaulailmiöstä, kun suuri osa nykyhetken puulajeista ei selviä vuosisadan loppuun nykyisillä kasvupaikoillaan, ennakoi tutkimus.Tilaajalle
Metsänomistaja voi parantaa metsänsä ilmastokestävyyttä suosimalla sekametsää. Kasvupaikalle kannattaa myös valita sille parhaiten sopiva puulaji. Kuva: Lari LievonenNature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan metsät saattavat olla vaarassa ilmastonmuutoksen takia, sillä kaikki puulajit eivät kestä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan Pohjois-Euroopan puulajit ovat suurimmassa vaarassa kadota nykyisiltä kasvupaikoiltaan ilmastonmuutoksen edetessä.
Eri lämpenemisskenaarioista riippuen 46–66 prosenttia Pohjois-Euroopan puulajeista ei selviä vuosisadan loppuun nykyisillä kasvupaikoillaan.
Vastaavasti Pohjois-Euroopassa vuosisadan lopussa pärjäävien puulajien määrä kasvaa. Pienimmässä lämpenemisskenaariossa lajimäärä kasvaisi 133 prosenttia, keskimmäisessä 260 prosenttia ja suurimmassa 417 prosenttia.
”Näyttää aika selkeältä, että puulajisuhteet muuttuvat, eli lajien kasvulle suotuisat elinolosuhteet muuttuvat.” Johanna Riikonen
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Johanna Riikonen toppuuttelee uhkakuvia.
”Eivät suomalaiset puulajit häviä mihinkään”, Riikonen sanoo.
Sen sijaan puulajisuhteet muuttuvat sitä mukaa, kun lajien kasvulle suotuisat elinolosuhteet muuttuvat.
Puulajien tulevaisuudenkuvia on mallinnettu vuosisadan puolivälin ja loppupuolen olosuhteisiin.
”Ensimmäisellä puoliskolla koivun kasvu saattaa lisääntyä Suomen pohjoisilla alueilla, mutta etelä- ja keskialueilla ei ole suurta muutosta. Mutta kun mennään pidemmälle, niin ennustetaan runsasta lisäystä koko maassa”, Riikonen sanoo.
Koivun määrä lisääntyy luultavasti lämpötilan nousun takia. Sama tilanne on männyllä.
”Ensimmäisellä puoliskolla tulee lievää lisääntymistä Pohjois-Suomessa. Loppupuolella taas lievää lisääntymistä on myös Keski-Suomessa ja pohjoisessa vähän runsaammin.”
Kuuselle lämpenevä ilmasto sen sijaan on myös haitaksi. Vuosisadan loppupuolella kuusen määrä Etelä-Suomessa vähenee, mutta kasvaa Pohjois-Suomessa hieman.
”Se johtuu osaltaan kesäkuivuudesta. Kuusella on pinnallinen juuristo, eli kuivuuden takia kuusi stressaantuu ja tulee seurannaistuhoja, kuten tuulituhoja, tauteja ja hyönteistuhoja. Juurikääpää ja kirjanpainajatuhoja on nähty jo.”
Ilmaston lämpeneminen on jo nyt vauhdittanut suomalaisten puiden kasvua. Ennen pitkää se voi kuitenkin alkaa myös haitata kasvua.
”Kasvukauden piteneminen lisää kasvua. Mutta kun kasvi kasvaa liian pitkään syksyllä, voi tulla hallavaurioita, koska halloja esiintynee jatkossakin vaikka keskilämpötila nousee. Samoin keväällä, jos puut heräilevät dormanssista liian aikaisin, ne voivat kärsiä kylmyydestä. Se tietää huonoa silmuille ja kasvin kasvulle”, Riikonen sanoo.
Kuusen kohdalla tuulituhot yleistyvät, vaikka tuulisuus ei lisääntyisi. Kun roudattoman maan jakso pitenee, tuhoja alkaa syntyä.
Hyönteis- ja tuulituhojen lisäksi ilmastonmuutos lisää lumituhoja, sillä lämpenemisen myötä lumikuorman arvioidaan kasvavan Pohjois-Suomessa.
”Mitä puulajisuhteisiin tulee, ei ole varmaan näköpiirissä mitään kauheaa katastrofia.” Johanna Riikonen
Puulajisuhteiden muuttumisen lisäksi eri maantieteellisiltä alueilta kotoisin olevat puupopulaatiot tulevat luultavasti leviämään uusille alueille. Valtavan suuria siirtymät eivät voi olla, sillä esimerkiksi eteläiseen Suomeen ovat sopeutuneet erilaiset puupopulaatiot kuin pohjoisemmaksi.
”Monilla puulajeilla pituuskasvu ei muodostu pelkästään lämpötilan mukaan, vaan myös päivän pituuden. Kovin etelästä ei voi siirtää kovin pohjoiseen lajeja, koska valojakson pituus on yksi määrittävä tekijä ja se ei tule muuttumaan”, Riikonen huomauttaa.
Kun kasvupaikan yön pituus ylittää kunkin populaation kriittisen yön pituuden, pituuskasvu päättyy ja puu alkaa valmistautua talveen. Lisäksi geeniperimältään eteläisemmät puut eivät välttämättä selviä pohjoisen kylmästä talvesta.
Ilmastonmuutos lisää lumisateiden määrää Pohjois-Suomessa. Sen seurauksena myös lumituhot yleistyvät. Kuva: Kari LindholmNature-lehdessä julkaistu tutkimus ennakoi, että Euroopan puulajien ilmastokestävyydessä on pullonkaula. Suuri osa nykyisistä puulajeistamme ei tutkimuksen mukaan selviä kasvupaikoillaan vuosisadan loppuun saakka, mutta niiden tilalle soveltuisi runsaasti muita lajeja. Kuitenkin vain harva puulaji pärjää sekä nykyhetkessä että vuosisadan lopulla.
Riikonen ei usko, että suomalaiset puulajit olisivat vaarassa.
”Mutta onhan se niinkin, että metsäpuiden taimilla taimivaiheen talvenkestävyys on huonompi kuin aikuisilla. Jos taimivaihe ei onnistu, meillä ei tule tervettä metsää. Mitä puulajisuhteisiin tulee, ei ole varmaan näköpiirissä mitään kauheaa katastrofia.”
Ilmastonmuutokseen varautuvalle metsänomistajalle Riikosella on pari vinkkiä.
”Kannattaa suosia sekametsiä. Se tuo suojaa tuhoja vastaan. Monimuotoisuus muutenkin on otettava huomioon. Ja käyttää sellaisia lajeja ja kustakin lajista sellaisia alkuperiä, jotka sopivat kullekin kasvupaikalle.”
Jutussa on käytetty lähteenä myös seuraavia tutkimuksia:Climate change induces multiple risks to boreal forests and forestry in Finland: A literature reviewMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
