Droonit voivat pian auttaa metsäpalojen torjunnassa – tutkimushankkeessa droonin tekoäly oppi tunnistamaan savun ja lähetti siitä hälytyksen
FireMan-tutkimushankkeessa on kehitetty teknologiaa, jossa miehittämättömät droonit voisivat tarkkailla metsäpalojen alkuja. Syyskuussa uutta teknologiaa päästiin testaamaan Kuopiossa.Tilaajalle
Metsähallituksen ennallistamispoltoissa metsää kuvattiin drooneilla ennen palon syttymistä sekä syttymisen ja palon aikana. Droonin tekoäly oppi tunnistamaan savun ja palon etenemisen. Kuva: Kimmo HaimiSuomessa syttyi kesäkaudella 2023 yli 2 500 maastopaloa. Pelastustoimen tilastojen mukaan kymmenen viime vuoden keskiarvo on noin 2 600 maastopaloa vuodessa.
Valtaosan paloista aiheuttaa ihmisen toiminta. Salamat sytyttävät paloista noin kymmenen prosenttia, ja alle viisi prosenttia on viime vuosina syttynyt puunkorjuu- ja maanmuokkaustyömailta.
Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat äärevät sääolot lisäävät metsäpalojen syttymisriskiä. Korkeat lämpötilat, alhainen kosteus ja navakat tuulet kuivattavat maaperää. Syntyy myös kerrannaisriskejä, jolloin metsäpalon riski kasvaa esimerkiksi myrskytuhon jälkeen.
Tällä hetkellä metsäpaloja torjutaan muun muassa tähystyslennoilla. Ne ovat miehitettyjä lentoja, joiden tarkoituksena on löytää metsäpalojen alut ajoissa.
FireMan-tutkimushankkeessa on kehitetty teknologiaa, jossa miehittämättömät droonit voisivat tehdä tätä samaa tarkkailua.
Hankkeessa onnistuttiin kehittämään tekoälyä ja drooneja niin, että ilmassa lentävä drooni havaitsee palon merkit kaukaa ja välittää tiedon reaaliajassa vastaanottajalle. Tekoälyä koulutettiin Metsähallituksen ennallistamispoltoista kerätyn kuvamateriaalin avulla. Tutkimushankkeessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.
Menetelmä on jo käytettävissä
Syyskuussa uutta teknologiaa testattiin Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella. Harjoituksessa ei poltettu metsää vaan paikalle hankittua kunttaa.
Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Droonien keräämää dataa siirrettiin tilannekuvakeskukseen, jossa digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä.
”Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa”, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Uuden teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia vaan helpottaa sammutustöitä.
”Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten”, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen.
Menetelmä, jossa drooni tunnistaa savun videokuvan perusteella, on nyt valmis. Sen algoritmi on julkaistu avoimena datana, joten yritykset voivat vapaasti hyödyntää sitä.
”Menetelmän voi esimerkiksi integroida palontorjujien omiin laitteistoihin. Lisäksi toimijalla täytyy tietysti olla lupa lennättää drooneja”, Honkavaara selventää.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2024.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
