Tekoäly mullisti metsälain valvonnan, tulevaisuudessa ehkä myös hirvituhojen kartoituksen

Tekoäly vyöryy vauhdilla metsäalallekin. Metsäkeskus hyödyntää tekoälyä esimerkiksi metsälain valvonnassa käytettävän satelliittidatan analysoinnissa.

”Datan avulla pyritään tunnistamaan muutoksia ja todentamaan toteutuneita hakkuita”, Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka kertoi Lapin metsätalouspäivillä torstaina.

Hostikka näytti esimerkin tapauksesta, jossa tekoäly oli havainnut avohakkuukuvion reunalla puron, joka todennäköisesti on metsälain kymppipykälän mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.

Kun kohdetta tarkennettiin kopterikameran avulla, havaittiin, että suojakaista hakkuuaukon ja puron välillä oli liian pieni.

Metsäkeskuksen Aki Hostikka esitteli Lapin metsätalouspäivillä tapausta, jossa satelliittivalvonnan avulla päästiin metsälakirikkomuksen jäljille. Kuva: Suvi Jylhänlehto

Ennen satelliittivalvonnan käyttöönottoa metsälakirikkomusepäilyjä tuli esiin sattumanvaraisesti maastokäyntien yhteydessä, vain muutamia tapauksia vuodessa.

”Vuonna 2020 metsälakirikkomukset räjähtivät silmille, kun satelliittivalvonta alkoi vaikuttaa”, Hostikka totesi.

Nykyään metsänkäyttöilmoitusten käsittelyjärjestelmä lähettää asianosaisille automaattisesti viestin, jos metsänkäyttöilmoitus osuus metsälakikohteeseen.

Aineistopohjainen valvonta havahdutti metsäalan toimijat tarkistamaan omia tietojärjestelmiään ja prosessejaan, ja metsälakirikkomusepäilyt kääntyivät nopeasti laskuun. Toisin sanoen metsälakia alettiin noudattaa paremmin.

Hostikkaa kuitenkin harmittaa, kun vastaan tulee tapauksia, joissa metsälakikohde on hakattu siitä huolimatta, että tieto lakikohteesta on lähtenyt ilmoittajalle.

Myös Metka-rahoitteisia metsänhoitotöitä valvotaan satelliittidatan avulla. Tekemättömät työt voivat johtaa tukien takaisinperintään korkojen kera, Hostikka sanoi.

Metsähallitus on hyödyntänyt tekoälyä metsäsuunnittelussa vuodesta 2022, kehityspäällikkö Markus Korhonen Metsähallitus Metsätalous oy:stä kertoi.

Tekoälyn avulla voidaan tuottaa ennusteita, kuinka paljon eri puutavaralajeja kertyy tietyltä kuviolta.

Metsäasiantuntijoille tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella tekoälystä on ollut eniten hyötyä harvennusten suunnittelussa.

Kehitystarpeita olisi vielä esimerkiksi taimikonhoitotarpeen tunnistamisessa ja ajoittamisessa.

Korhosen mukaan tekoäly auttaa erityisesti suurten tietomassojen käsittelyssä. Tekoälyn avulla pystytään tehostamaan maastotyötä, mutta metsäasiantuntijat tarvitsevat jatkossakin työssään kumisaappaita, hän uskoo.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on tutkinut kopterikameroiden käyttöä metsätuhojen torjunnassa.

Ilmakuvista on hyötyä, kun seurataan esimerkiksi kirjanpainajatuhojen leviämistä ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta leviämiseen.

Professori Eija Honkavaaran mukaan jatkossa niin sanotut robottidroonit yleistyvät eli kopterikameraa lennättämään ei välttämättä tarvita enää ihmistä.

Hän näkee mahdollisena, että esimerkiksi hirvituhojen tai käpysadon määrää pystyisi tulevaisuudessa arvioimaan puuston seassa lentävän robottidroonin avulla.

Tällöin tekoäly pitää ensin opettaa tunnistamaan käpy tai hirven syömä taimi.