Ely-keskuksen auto kesällä pellon laidalla saattaa liittyä tekoälyn kouluttamiseen

Viimeistään tämän vuoden alussa jokaisessa EU-maassa on otettu käyttöön satelliittipohjainen maataloustoiminnan seurantajärjestelmä.

Suomessa satelliitin ottamia kuvia tulkitsee Aimo-tekoäly, jonka algoritmia ely-keskusten henkilöstö on kouluttanut tiiviisti. Vielä on älyllä opittavaa, Pohjois-Savon ely-keskus toteaa tiedotteessaan.

Tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa peltotukihakemuksella ilmoitettuihin tietoihin. Automaattisen, algoritmeihin perustuvan analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta.

Aimo lähetti maatiloille yhteensä yli 30 000 lohkokohtaista selvityspyyntöä, koska satelliitin ottamat kuvasarjat eivät tekoälyn tulkinnan mukaan vastanneet viljelijän tukihakemuksen tietoja tai tehtyjä toimenpiteitä lohkoilla.

Ely-keskusten henkilöstö ympäri Suomea on opettanut Aimoa, jotta se osaisi tulkita satelliitin lähettämiä kuvia mahdollisimman oikein. Opettamista sanotaan maastotiedonkeruuksi: käytännössä se tarkoittaa, että ely-keskusten asiantuntijat käyvät kasvukauden aikana katsomassa yhdet ja samat peltolohkot useampaan kertaan. Reitti on viikoittain sama koko kasvukauden ajan.

Maastotiedonkeruun reitit ja lohkot koko maahan on määritellyt Ruokavirasto. Reittiin vaikuttaa kasvilaji eli se, minkä kasvuston havaitsemista tekoälylle halutaan opettaa. Lisäksi ajomatka pyritään pitämään kohtuullisena.

Pohjois-Savon ely-keskuksen valvontapäällikkö Pauli Lehtonen korostaa, että maastotiedonkeruu ei ole valvontaa. Ely-keskuksen auto pellon laidalla tosin kiinnittää monesti viljelijöiden huomion, jolloin asiaa saa selventää.

Perinteistä peltovalvontaa joudutaan satelliittiseurannasta huolimatta tekemään. Satelliittiseuranta on kuitenkin vähentänyt perinteisiä paikan päällä tehtäviä tilavalvontoja ja tuonut joustoa tukihakemuksen muutosmahdollisuuksiin.