Maataloushallinto on olemassa maatalousyrittäjiä varten

Euroopan unionin kuuluisi olla todella tyytyväinen suomalaiseen maatalouteen. Siellä varmaan ihmetellään – Elastisen Supervoimii-kappaleen sanoja mukaille, ”miten ne saa tän kaiken toimiin”.

Voimme todella vain ihailla, kuinka monialaista työtä Suomen maatalousyritykset tekevät. Maatalousyrittäjät tuottavat raaka-aineita kestävään ja hyvinvoivaan ruokaketjuun. Näin he varmistavat meille laadukkaan ja terveellisen kotimaisen ruoan.

Ilmastonmuutosta hillitään esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisellä. Erilaiset ympäristöä suojelevat toimet taas parantavat maan kasvukuntoa ja tukevat huoltovarmuutta. Perinteistä maaseutumaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan samalla, kun vieraslajit pidetään loitolla.

Maatalousyrityksiä johdetaan ammattitaidolla ja niissä otetaan käyttöön erilaisia innovaatioita. Onkin tärkeää, että myös sukupolvet vaihtuvat maatalousyrityksissä ja jatkajat ottavat innokkaasti ohjat käsiinsä tilojen kehittämisessä.

Kaikki edellä luetellut tavoitteet ja toimet sisältyvät Suomen cap-suunnitelmaan. Maatalousyritykset tekevät arkisella toiminnallaan suunnitelmaa todeksi.

Miksi sitten byrokratia tulee kuvaan ja tekee kaikesta niin raskasta?

Suunnitelmasta johdetut säädökset voivat näyttäytyä viidakkona, jonka läpi ei tahdo parhaimmillakaan supervoimilla löytää. Tukiviidakko tihenee entisestään, kun säädökset pannaan toimeen eli toteutetaan tietojärjestelmät ja mobiilisovellukset, analysoidaan satelliittidataa sekä hoidetaan valvonnat ja laadunarvioinnit ja käsitellään tukihakemukset. Nämä kaikki pitää tehdä ennen kuin tuet saadaan maksaa.

Monet viljelyn arkiset toimenpiteet on kirjoitettu säädöksiin ja tukiehtoihin siten, että sellaisenaan ne saattavat tuntua holhoukselta ja kyykyttämiseltä.

Kyse on kuitenkin viljelyn arkisista toimenpiteistä. On aivan luonnollista, ettei ojista mennä raivaamaan pesäpuita lintujen pesimäaikaan. Sen sijaan voidaan istahtaa viljelysuunnitelman äärelle ja miettiä, mitä olisi järkevää ensi vuonna kylvää, jotta viljelykierto olisi sellainen, että kasvitaudit pysyvät hallinnassa. Ehdollisuuden vaatimukset voivat tuntua monimutkaisilta, mutta ne eivät ole vieraita tavanomaiselle hyvälle viljelykäytännölle.

Suomessa on erittäin hyvin koulutetut maatalousyrittäjät. Maatilayritykset tuottavat dataa, jota käytetään esimerkiksi ruoan jäljitettävyyden parantamisessa ja eläintautitilanteiden hallinnassa.

Maataloushallinto on Suomenkin mittakaavassa tehokas ja usein datan hyödyntämisessä eturintamassa. Osin näin on sen ansiosta, että EU:n säädökset velvoittavat ottamaan uusia välineitä käyttöön. Satelliittiseuranta on tänä vuonna alkaneella rahoituskaudella uusi asia, joka tuo mukanaan ison muutoksen maataloustukien toimeenpanoon.

Capin tavoitteisiin kuuluu myös se, että maataloutta harjoitetaan ympäri Suomen. Menestyvä maatalousyritys on parasta lääkettä maaseutualueiden elinvoimalle.

Tätä varmistaa osaltaan toimiva hallinto maksamalla tuet suunnitellun maksuaikataulun ja säädösten mukaisesti.

Vaikka tuet ovat vain osa maatalousyritysten tulonmuodostusta, on niillä tärkeä pysyvyyttä tuova rooli nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusi rahoituskausi toi kuitenkin paljon lisähaasteita niin teknologiaan kuin prosesseihinkin.

Maatalousyrittäjä kyllä hoitaa hakemukset Vipu-palvelussa ja selvityspyynnöt Vipu-mobiililla, mutta tulivatko näiden taustalla olevat tekniset muutokset yllätyksenä Ruokavirastolle?

Eivät tulleet. Vaikka olimme uusiin vaatimuksiin varautuneet, yksityiskohdat varmistuivat myöhään ja monilta osin ehdot ovat aiempaa monimutkaisempia. Se asettaa jälleen kerran hallinnon ison haasteen eteen.

Ensimmäistä kertaa toteutettuna moneen asiaan liittyy riskejä ja epävarmuuksia on ilmassa.

Uusien säädösten huomiointi sovelluksia kehitettäessä on ollut haastavaa ja monimutkaista, koska tukien ehdoissa ja koko tukiprosessissa on ennestään tuttujen osien lisäksi paljon uutta.

Hakujärjestelmän muuttumisen rinnalla erityisen suuri ponnistus on ollut rakentaa prosessi, jossa satelliittien tuottamaa dataa ensin analysoidaan, sen pohjalta tuotetaan vertailu tukihakemuksen tietoihin, toimitetaan tarvittaessa selvityspyynnöt mobiilisovellukseen ja edelleen käsitellään niihin saadut vastaukset.

Uusien säädösten takia uusi tekniikka on kuitenkin otettava käyttöön, jotta tuet voidaan maksaa.

Maataloushallinto on olemassa maatalousyrittäjiä varten. Olemme siis hallinnossa jälleen uuden edessä, kuten maatalousyrittäjät ja neuvojat.

Yhteisillä supervoimillamme selviämme tästäkin rahoituskauden ensimmäisestä vuodesta, jos ei ihan puhtain paperein, niin ainakin siten, ettei viljelijöille koidu kohtuutonta haittaa. Ruokavirastossa teemme parhaamme sen eteen, että kaikkein tärkein tulosindikaattori hallinnon onnistumisesta toteutuu: maksuaikataulu pitää.

Kirsti Tuumi

johtava asiantuntija

Ruokavirasto