Rauno Sydänojalla oli jutunteon aikaan vuonna 2020 takanaan 2 800 lentotuntia. Työjuhta Cessna on kyntänyt ilmassa yli 5 000 tuntia. Kuva: Johannes Tervo
Kuivuus hälytti palolentolaivueet taivaalle jo huhtikuussa – tämä suosittu sovellus välittää pelastajille sekunneissa tarkan tiedon palopaikasta
Palolennoilla havaittiin vuonna 2023 yhteensä 113 maastopaloa.
Lentokerhojen palolentoja pyörittää satoja aktiiveja ympäri maata. Etelä-Pohjanmaan ilmailukerhon puheenjohtaja Petri Lepistö ja koulutuspäällikkö Rauno Sydänoja lentävät Seinäjoella parinkymmenen hengen voimin. Kuva vuodelta 2020. Kuva: Johannes TervoPalovalvontalennoilla on käytetty viime vuosina kätevää tapaa paikallistaa havaittuja metsä- tai muita paloja.
Hätätilanteesta välittää pelastajille paikkatietoa 112-sovellus. Se antaa liki valonnopeudella sammutustöiden johtajille tarkan sijainnin keskeltä korpimetsiä.
"Tämä on ollut mahtava juttu, joka helpottaa palolentojen tekemistä", sanoo Etelä-Pohjanmaan ilmailukerhon palolentoja 1970-luvulta asti tehnyt koulutuspäällikkö Rauno Sydänoja. Hän toimii reitti 6:n palolentotukikohdan päällikkönä.
112-sovelluksen lisäksi lennoilla on viranomaisten käyttämä Virve-puhelin ja Pohjois-Suomen avin testikäytössä oleva älypuhelin, jolla paloista taltioidaan kuvamateriaalia. Sitä jaetaan alueen pelastuslaitoksille.
Nuorison keskuudesta kaiken kansan käyttöön laajentunut Whatsapp-viestisovellus on valjastettu käyttöön paikallisten pelastusammattilaisten työkaluksi. Palo paikannetaan lisäksi Google Maps -sovelluksella, ja paikkatieto jaetaan pelastuslaitoksen Whatsapp-ryhmään kuvien ja videoiden lisäksi.
"Sillä voidaan välittää nopeasti kuvaa ja puhetta sammutuspäällikölle. Näin hän saa ilmasta tilannekuvan pystyäkseen ohjaamaan paloautot ja miehistön letkuineen oikeisiin suuntiin jo ennen palopaikalle saapumista."
112-sovellus on Hätäkeskuslaitoksen mukaan edelleen tarpeellinen, joskin soittajan paikantaminen onnistuu nykyään hätäkeskuksessa ilman sitäkin. Vuonna 2022 käyttöön otetun hätäpaikannusjärjestelmän avulla hätäkeskus saa soittajan maastokoordinaatit myös ilman sovellusta, jos puhelu soitetaan älypuhelimesta.
Rauno Sydänoja ja kerhon puheenjohtaja Petri Lepistö tietävät, että lentosuunnitelma saattaa venähtää tyypillisestä vajaasta kolmesta tunnista seuraavan vuorokauden puolelle.
Kerran normaalilla palolentoreitillä miehistö hälytettiin Kauhajoen Nummijärvelle, jossa oli syttynyt kaksi metsäpaloa lähellä toisiaan. Palo tuhosi lopulta yli 40 hehtaaria metsää.
Pelastuslaitos halusi lentosammutuspäällikkönsä koneeseen, jotta hän voi antaa ilmasta ohjeita maastossa työskenteleville henkilöille ja helikoptereille. Kone nouti päällikön Seinäjoen kentältä. Samalla vaihdettiin miehistö, koska nämä olivat jo lentäneet päivän reitin kahdesti.
"Palopäällikkö ajoi Rengonharjulle, josta nousimme pian ilmaan. Olin kotona sängyssä seuraavana aamuna kuuden jälkeen", Sydänoja kertoo
Johtolento tehtiin riittävän korkealla, jotta ilmatila alempana oli vapaa kahdelle sammutushelikoptereille.
Niistä suurempi oli NH90-tyyppinen puolustuslaitoksen kopteri, jossa oli kahden tuhannen litran sammutuspussi. Rajavartiolaitoksen kopteri käytti tuhannen litran pussia. Kummatkin täytettiin läheisestä Nummijärvestä ja hiekkamontusta.
"Kopterien mukanaolo teki siitä harvinaisen tapauksen. Kahdesti laskeuduimme Kauhajoen kentälle pitämään pientä taukoa."
Johtolento oli tarpeen, sillä kahden pesäkkeen palossa oli ainekset isoon vahinkoon. Tuuli kävi kohti rannikkoa, ja seuraava tielinja oli kilometrien päässä. Maasto oli teiden puuttuessa vaikeakulkuista.
Noin sadan miehen voimin ja kopterien vesilasteilla palo saatiin haltuun varhain aamulla.
"Palopaikalta poistuimme vasta luvan saatuamme, mikä on normaali käytäntö."
Savua metsäpalosta vai traktorin aiheuttamaa pölyä? Tätä olisi vaikea todeta reittikoneesta muutaman kilometrin korkeudesta. Kuva: Johannes TervoPalolennot tehdään talkoilla, mutta valtio maksaa lentokoneen käyttökulut. Lennoilla on tärkeä merkitys kerhoille ympäri Suomen.
"Palolennot tehdään 300–400 metrissä, jolloin savu erottuu maastosta tähystäjälle. Silmä harjaantua erottamaan tie- ja turvetuotantoalueilta tulevat pölyt oikeasta savusta", sanoo kerhon puheenjohtaja Petri Lepistö.
Hänen mukaansa droonit tuskin lähivuosina korvaavat lentokerhojen tekemää työtä.
"Lennot jatkunevat näin, koska mahdolliset vahingot ovat suuria, mutta tähän käytetyt kustannukset pieniä."
Juttu on julkaistu aiemmin kesällä 2020.
Palolennot
- Metsäpalojen tähystyskauteen on valmistauduttu kevään 2024 aikana koulutus- ja harjoitustoiminnalla. Harjoitustoiminnan tavoitteena on kehittää tähystyslentokoneiden ja pelastuslaitosten välistä yhteistoimintaa siten, että toiminta oikeassa metsäpalotilanteessa on tehokasta ja turvallista.
- Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi. Toiminnalla pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi havaitsemalla ne ajoissa. Maastopaloiksi luokitellaan metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.
- Vuonna 2023 lennettiin 410 metsäpalojen tähystyslentoa. Näiden lisäksi tähystyslentokoneet suorittivat 36 savuhavainnon tarkastuslentoa pelastuslaitosten pyynnöstä. Tähystyslentokoneilla tehtiin vuonna 2023 yhteensä 113 maastopalohavaintoa.
- Vuonna 2024 lentoja tehdään 22 reitillä metsäpaloriskeihin perustuen huhti–syyskuun välisenä aikana. Lennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.
Jokainen lentokerta alkaa Cessnan rutiinitarkastuksella, joka takaa turvallisuuden ilmassa. Rauno Sydänoja ja Petri Lepistö ovat koneen kimpussa kerhon hangaarissa. Lentokone vaatii huollon jokaisen 50 lentotunnin jälkeen. Kuva: Johannes Tervo
Cessnan keulaosa ei ole oikea paikka työntää konetta maassa. Propellin oikealla puolella lukee "Älä työnnä", ja käskyä on vielä tehostettu kuvassa näkyvällä selväsanaisella ilmaisulla. Kuva: Johannes Tervo- Osaston luetuimmat
