Erityiset varusteet ovat tarpeen, kun maastopaloja sammutetaan – paloja syttyy tammikuussakin: ”Lumen seasta kävi pukkaamaan savua”

Maastopalojen sammuttamiseen soveltuvat varusteet ovat lähteneet yleistymään pelastuslaitoksilla, kertoo palopäällikkö Jukka Innanen Iisalmen pelastusasemalta.

Kevyitä sammutusasuja ja puhallinavusteisia maskeja on otettu käyttöön laajasti esimerkiksi Itä-Suomessa, missä viisi pelastuslaitosta perusti 2022 maastopalomuodostelman.

Kyseessä on maastopalojen sammuttamiseen erikoistunut muodostelma, jolle on hankittu varusteita maastopalojen sammuttamiseen.

Mukana on 270 henkilöä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitoksilta.

Suomen ensimmäisen maastopalomuodostelman tavoitteena on saada sertifiointiprosessi valmiiksi tänä vuonna, kertoo Innanen.

”Sen jälkeen olemme osa EU:n pelastuspalvelumekanismia. Olemme valmiudessa maastopalotehtäviin ennen kaikkea kansallisesti mutta myös ulkomaille.”

Muodostelma on Innasen mukaan parantanut alueen pelastuslaitosten maastopalovarusteita huomattavasti.

Pohjois-Savon kalusto on keskitetty Iisalmen paloasemalle.

Rakennuspaloissa pelastushenkilöstön savulle altistumisen riskit on tiedostettu jo aiemmin. Nyt myös maastopaloihin liittyvät riskit otetaan paremmin huomioon, Innanen kertoo.

Suurin osa maastopaloista raivoaa lämpimään vuodenaikaan. Raskas työ maastossa aiheuttaa lämpökuormitusta. Perinteisissä varusteissa se aiheuttaa lisärasitusta.

”Kevyillä varusteilla pyritään vähentämään sitä.”

Pelastushenkilökunnan henkilökohtaiset varusteet maastopalossa ovat alusasu, joka siirtää kosteutta pois iholta, sekä kevyt kaksiosainen sammutusasu, turvajalkineet ja kevytkypärä.

Pelastushenkilökunnan henkilökohtaiset varusteet maastopalossa ovat alusasu, kevyt kaksiosainen sammutusasu, turvajalkineet ja kevytkypärä. Kuva: Pentti Vänskä

Palon etualueella, missä on runsaasti savua, käytetään paineilmalaitetta ja hengitysilma tulee selässä kannettavasta pullosta.

Savuisella alueella esimerkiksi paloalueen reunalla käytetään puhallinavusteista hengityksensuojainta.

”Puhallinavusteisten maskien käyttö tulee lisääntymään. Varmasti myös muilla pelastuslaitoksilla tullaan jatkossa tähän kiinnittämään huomiota”, Innanen sanoo.

Sankkaan savuun puhallinavusteinen maski ei sovellu, sillä se ei suodata häkää. Puhallinavusteisen maskin kanssa työskentely on kevyttä, mikä vähentää pelastajien kuormitusta.

Jos ilmassa on pienimuotoisia hiukkasia, käyttöön voidaan ottaa kevyt, monille korona-ajoilta tuttu FFP3-luokan paperimaski.

Itä-Suomen maastopalomuodostelman käyttöön on hankittu myös letku- ja liitinkalustoa, moottoriruiskuja, mönkijöitä sekä siirrettäviä kontteja kaluston kuljettamiseen.

Lisäksi Etelä-Savossa on erikoisuus nimeltä Mörkö: kuormatraktorin kyytiin rakennettu vesisäiliö vesitykkeineen.

”Tällä kalustolla varmistetaan, että meillä on valmiuksia kansainvälisille mutta myös kansallisille tehtäville”, kertoo Innanen.

Suurin osa maastopaloista raivoaa lämpimään vuodenaikaan. Raskas työ maastossa aiheuttaa lämpökuormitusta. Perinteisissä varusteissa se aiheuttaa lisärasitusta. Jari Marttila esittelee varusteita. Yllä kevyt sammutusasu. Kuva: Pentti Vänskä

Viime ja toissa vuonna Itä-Suomen pelastuslaitosten väkeä on käynyt valmiussiirroilla Kreikassa ja Portugalissa.

Maat pyysivät apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. EU-tason avustustoimintaa koordinoivaan mekanismiin osallistuvat 27 EU-maan lisäksi 9 EU:n ulkopuolista maata, uusimpina viime vuonna Moldova ja Ukraina.

Ruotsiin on sijoitettu kaksi sammutuslentokonetta saman mekanismin kautta. Ne lentävät Suomeen avuksi kolmessa tunnissa.

”Olosuhteet ovat raskaat. Ilman lämpötila on korkea ja kosteusprosentti alhainen. On jyrkkiä rinteitä ja kivikkoista maastoa. Palot leviävät nopeammin ja ovat huomattavasti haastavampia kuin maastopalot Suomessa”, kertoo Innanen Etelä-Euroopan kokemuksista.

Talvikaudella Itä-Suomen maastopalomuodostelma suunnittelee Innasen mukaan kesän harjoituksia ja kehittää kalustoa.

Maastopalot tuntuvat hankien keskellä kaukaisilta, mutta pelastustoimen tilastoista selviää, että muutamia maastopaloja esiintyy Suomessa myös joulu-, tammi- ja helmikuussa.

”Niitä voi olla esimerkiksi rannikolla ja Etelä-Suomessa, missä maa on ollut sulana ja sen verran kuiva, että pieni palo on voinut syttyä”, kertoo Innanen.

Erikoinen tapaus nähtiin Innasen mukaan vuonna 2022 Pohjois-Karjalassa, missä palo oli jäänyt pitkäksi aikaa kytemään maan pintakerroksen alle, juurakoihin. Lumen seasta kävi pukkaamaan savua.

Talviaikaan syttyvät maastopalot voivat olla myös turveaumapaloja, jotka kirjataan maastopaloiksi.

Talvikaudella Itä-Suomen maastopalomuodostelma suunnittelee kesän harjoituksia ja kehittää kalustoa. Kuva: Pentti Vänskä

Viime vuonna maastopaloja ilmoitettiin Suomessa hätäkeskuksille 2 569. Vuosien 2020–2022 keskiarvo on 2 420 paloa vuodessa.