Puilla on keinonsa selvitä ilmastonmuutoksesta – säilyttävät tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista

Puiden geneettinen monimuotoisuus on yllättäen kasvanut viime jääkausien aikana ja niiden välillä, ilmenee tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.

Koska jääkausien aikana puiden levinneisyysalue on ollut rajallisempi, aiemmin on oletettu, että myös geneettinen muuntelu olisi noina aikoina pienentynyt. Vastoin pitkään vallinneita käsityksiä jääkausien rajuilla ilmastonmuutoksilla näyttää olleen vain vähän vaikutusta tärkeimpien eurooppalaisten puulajien geneettiseen monimuotoisuuteen.

Tutkimuksen mukaan puut säilyttävät geeneissään tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista. Sen avulla ne pystyvät selviytymään myös ilmastonmuutoksesta paremmin kuin monet muut kasvilajit.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tiedotteen mukaan seitsemää yleistä puulajia: metsämänty, kuusi, rauduskoivu, rannikkomänty, talvitammi, euroopanpyökki ja mustapoppeli. Tutkituista lajeista Suomessa kasvavat metsämänty, kuusi ja rauduskoivu.

Seitsemän yleistä puulajia näyttävät muodostavan koko levinneisyysalueen kattavan verkoston, joka on geneettisesti yhteydessä toisiinsa tehokkaan geenivirran avulla eli geenit liikkuvat siitepölyn mukana. Tämä tekee niistä geneettisesti kestäviä ja saattaa selittää niiden kyvyn selviytyä miljoonia vuosia kestäneistä ympäristön muutoksista.

Geneettistä monimuotoisuutta ohjaavat myös elinkierron piirteet ja muut biologiset ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi se, minkä ikäisenä puu rupeaa kukkimaan ja lisääntymään; kuinka vanhaksi se elää; onko laji tuulipölytteinen vai leviävätkö siemenet eläinten vai tuulen mukana; vai lisääntyykö laji suvuttomasti esimerkiksi vesomalla kuten poppeli ja kotimaisista lajeistamme haapa.

Tietyt eurooppalaiset metsäpuulajit näyttävät säilyttäneen geneettisen monimuotoisuutensa merkittävästi pidempään kuin aiemmin uskottiin, jopa miljoonia vuosia tuhansien vuosien sijaan, kertoo apulaisprofessori Tanja Pyhäjärvi Helsingin yliopiston maatalous–metsätieteellisestä tiedekunnasta.

”Puut ovat siitepölyvirran kautta toisiinsa yhteydessä pitkienkin matkojen päästä. Jokainen puu on geneettisesti uniikki ja kantaa miljoonia vuosia vanhaa tietoa. Nämä seitsemän yleistä puulajia, joita tutkimme, tulevat luultavasti jollain tavalla selviämään tulevaisuuden ilmaston muutoksista”, Pyhäjärvi toteaa tiedotteessa.

Geneettisen monimuotoisuuden ymmärtäminen auttaa esimerkiksi metsänhoidossa ja puiden jalostuksessa.

”Erityisesti tiedolla siitä, kuinka laajasti ja tehokkaasti puut vaihtavat geenejä, voi olla merkitystä tulevaisuuden kestävien metsien suunnittelussa”, Pyhäjärvi uskoo.

Tutkimuksessa käytettiin laajaa genomitietoaineistoa, joka on kerätty Euroopan unionin rahoittaman GenTree-hankkeen 2016–2020 aikana. Tutkimusta johtivat Helsingin ja Uppsalan yliopistojen tutkijat.