Video: Tässä metsässä voi nähdä omin silmin, miten jalostus parantaa metsän kasvua luonnonvalintaan verrattuna

Jalostetun siemenen kylväminen tai siitä kasvatetun taimen istuttaminen ”maatiaistaimen” sijaan on metsänomistajalle tuottoisa valinta.

Ero näkyy loppilaisella kankaalla jälkeläiskokeessa, jossa valikoitujen pluspuiden risteytysjälkeläisiä kasvaa tasaisessa maastossa rinnakkain metsikkösiemenestä kasvatettujen taimien kanssa.

Viimeisessä mittauksessa jalostettujen mäntyjen pituus on ollut keskimäärin 20 prosenttia ja läpimitta 25 prosenttia suurempi kuin verrokkipuiden, kertoo erikoistutkija Matti Haapanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

20-vuotiaissa puissa ero on silminkin havaittava, vaikka yksittäisten puiden järeys ja pituus vaihtelevat voimakkaasti.

”Ero jalostettujen hyväksi tulee varmasti säilymään jatkossakin.”

Luken arvion mukaan männyn tilavuuden keskikasvu koko kiertoajalla lisääntyisi parhaalla saatavilla olevalla, 1,5 sukupolven siemenviljelyssiemenellä noin 20 prosenttia. Hyöty perustuu kiertoajan lyhenemiseen yli 10 vuodella. Kasvun mukana paranee metsätalouden kannattavuus.

Tässä koemetsikössä luonnonperimää kantavat puut ovat kärsineet kolme kertaa useammin sienitaudeista kuin pluspuiden jälkeläiset.

”Yleinen mielikuva on, että luontainen taimiaines olisi paremmin tuhonkestävää. Se ei välttämättä pidä paikkaansa.”

Taimitarhojen metsänviljelyyn toimittamista männyn, kuusen ja rauduskoivun taimista yli 90 prosenttia kasvatetaan jalostetusta siemenestä. Männyllä parhaan 1,5 sukupolven valiosiemenen osuus on yli puolet, kuusella vasta muutama prosentti.

Parhaan siemenen saatavuus kasvaa jatkuvasti siemenviljelysten varttuessa. Metsikkösiementä käytetään nykyisin enimmäkseen männyn metsäkylvössä Pohjois-Suomessa, missä alueelle sopivaa siemenviljelyssiementä ei saada riittävästi.

Jalostetun taimen alkukehitys on nopeampaa kuin metsikkösiemenestä kasvaneen. Taimikonhoito helpottuu, kun taimien kasvu yltää luontaisen puuston rinnalle. Kuva: Sanne Katainen

Luken tutkimusprofessorin Jari Hynysen työryhmä on laskenut, mitä metsänjalostus tuottaa koko valtakunnan mittakaavassa.

Kyse on tulevaisuudessa realisoituvista lisäeuroista ja -hakkuista, sillä useimmat jalostetusta siemenestä perustetuista metsistä eivät ole saavuttaneet vielä ensiharvennusikää.

”Tähän asti saatu jalostushyöty ei vielä näy hakkuukertymissä. Se on hyvä pitää mielessä, kun miettii, mitä viivan alle on odotettavissa”, Hynynen muistuttaa.

Jalostuksen ansiosta metsän harvennuksesta kertyy enemmän ja järeämpää puuta kuin vastaavan luonnonsiemenestä lähteneen metsän hakkuusta. Kuva: Joel Rosenberg

Aluksi jalostuksen tuoma lisäkasvu on noin 1–2 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja 30–40 vuoden kuluttua metsien vuosikasvu yltää jalostuksen ansiosta jo 5 miljoonaa kuutiota suuremmaksi kuin luonnonsiemeneen perustuva kasvu olisi. Lisäkasvu on mahdollista hyödyntää joko lisäämällä hakkuita tai vahvistamalla metsien hiilinieluja.

Jos kaikki metsänviljely onnistuttaisiin tekemään jalostetulla siemenellä ja metsät hoidettaisiin tehokkaasti, Suomen metsien kasvu voisi nousta vuosisadan loppuun mennessä yli 120 miljoonaan kuutioon vuodessa nykyisestä reilusta sadasta.

Jalostuksen hyödyistä huolimatta luontaisella uudistamisellakin on paikkansa.

”Luontainen uudistaminen on perusteltua karuimmilla mailla ja pohjoisessa. Jos alkuun pitää investoida uudistamiseen 2 000 euroa hehtaarille, metsä saa kasvaa aika hyvin että investointi kannattaa.”

Männikkö kasvaa parasta siemenviljelyssiementä käyttäen hakkuukypsäksi jopa yli kymmenen vuotta aiemmin verrattuna luonnonsiemenestä kasvaneeseen metsään. Kuva: Markku Vuorikari