Kirjanpainajat riivaavat kuusia Kolin kansallispuistossa – tutkijat tekevät nyt kaikkensa tuhojen ennakoimiseksi

Kirjanpainajat ovat tappaneet viime vuosina runsaasti kuusia luonnonsuojelualueella Kolin kansallispuistossa Lieksassa.

Kuolleet puut ovat herättäneet huomiota ja huolta kansallispuiston kävijöissä, uutisoi Itä-Suomen yliopisto. Vaikka kirjanpainajatuhojen määrä Suomen metsissä on kasvanut, ei tavan tallaaja välttämättä törmää niihin.

”Koli on näkyvä kohde, kansallismaisema ja kansallispuisto, jossa käy paljon ihmisiä. Kuolleita puita ei korjata pois, koska kyse on luonnonsuojelualueesta”, kertoo Itä-Suomen metsätieteiden osaston yliopistonlehtori Olli-Pekka Tikkanen uutisessa.

Tikkanen kertoo törmänneensä kirjanpainajan tappamiin puihin myös muun muassa Puijon luonnonsuojelualueella Kuopiossa ja Aulangon ulkoilualueella Hämeenlinnassa.

Yliopistolla on Kolin kansallispuistossa runsaan neliökilometrin kokoinen tutkimusala, jonka puustosta oli kesän 2023 jälkeen kuollut noin 12 prosenttia.

Tuhoja on etenkin lakialueilla ja rinteiden yläosissa, joissa lämpötila on kirjanpainajalle suotuisa. Kuumuuden aiheuttama kuivuus heikentää kuusen pihkan tuottoa, minkä avulla se normaalisti kykenisi torjumaan tuhohyönteisiä.

”Näppituntuma on, että kuolleisuus olisi vielä lisääntynyt tänä kesänä”, Tikkanen arvioi.

Ilmaston lämmetessä laajojen metsätuhojen riski Suomessa ja maailmalla kasvaa.

Taloudellisten tappioiden lisäksi metsätuhojen runsastuminen voi heikentää metsien hiilensitomiskykyä. Suurimpana uhkana Tikkanen näkee kuitenkin metsänhoidon ja metsätalouden suunnittelun vaikeutumisen.

”Vielä tilanne ei ole niin paha kuin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Aika pahasti näyttää kuitenkin siltä, että perässä tullaan. Ilmasto muuttuu voimakkaasti, ja Etelä-Suomessa on paljon tuhoille altista kuusimetsää.”

Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden tutkijat selvittävät parhaillaan, miten kirjanpainajatuhojen ennakointia ja ehkäisyä voitaisiin tehostaa.

Paras tapa tuhojen ennakointiin olisi Tikkasen mukaan käynti metsässä noin kolmen viikon välein. Monelle se on kuitenkin mahdotonta, sillä yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana tilastaan. Tärkein hetki tuhojen ennakoinnissa on alkukesä.

”Kun lämpötilat nousevat 20 asteeseen, niin siitä eteenpäin juhannukseen ja heinäkuun alkuun asti on aikaikkuna, jolloin tuhojen leviämiseen voidaan parhaiten vaikuttaa”, Tikkanen kertoo.

Kirjanpainajan toukat kaivavat puun nilakerrokseen käytäviä, jotka aiheuttavat ensin puun kuivumisen ja lopulta kuolemisen.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Itä-Suomen yliopisto selvittää yhteishankkeessa myös kaukokartoituksen hyödyntämistä hyönteistuhoalueiden varhaisessa tunnistamisessa. Kirjanpainajan valtaamat puut voidaan tunnistaa droneen kiinnitettävällä multispektrikameralla siinä vaiheessa, kun toukkien kehitys on vielä kesken.

Tulevaisuudessa voisi olla teoriassa mahdollista, että metsänomistaja saisi esimerkiksi metsään.fi-sivuston kautta hälytyksen kirjanpainajatuhojen riskistä omassa metsässään.

Tikkasen mukaan dronemenetelmä on lupaava, mutta vaatisi vielä tuekseen avoimeen metsävaratietoon tai satelliittidataan perustuvaa kartoitusta. Niiden avulla tunnistetaan ensin riskialueet, jotka sitten joko kuvataan tai tutkitaan hajukoirien tai ihmisten avulla tarkemmin.

”Dronemenetelmän kehittäminen, automatisointi ja skaalaaminen vaatii vielä työtä.”