Ulkomailla olisi jaossa neljännesmiljoona ääntä, mutta vain harva äänestää – Tutkija uskoo, että aktiivisuus kasvaa ja puhe omasta vaalipiiristä viriää pian
Jos ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus olisi meillä Ruotsin tasoa eli 40 prosenttia, se merkitsisi vaaleissa 100 000:aa lisä-ääntä.Tilaajalle
Tenho ja Marja-Liisa Halonen ovat matkalla kyläilemään suomalaisten suosimassa Los Pacosin kaupunginosassa Fuengirolassa. Katu nimeltä Avenida Finlandia sivuaa aukiota nimeltä Plaza Suomi. Kuva: Eija MansikkamäkiSuomen ulkopuolella elää arviolta neljännesmiljoona suomalaista, joilla olisi oikeus äänestää huhtikuun eduskuntavaaleissa. Noin puolet joukosta asuu Ruotsissa, mutta piilevää äänestäjäpotentiaalia on paljon myös Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kuten Espanjassa.
Ulkomailla asuvien määrä vastaa Keski-Suomen vaalipiiriä tai koko suomenruotsalaisten äänioikeutettujen joukkoa.
”Määrä on massiivinen”, vahvistaa vaaleja ja äänestämistä tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Peltoniemi.
Puolueissa ulkosuomalaisten äänestyspotentiaaliin on herätty hitaasti, mutta merkkejä näkyy jo.
Ruotsalainen kansanpuolue perusti loppuvuodesta paikallisyhdistyksen Tukholmaan, ja manner-Espanjan Aurinkorannikolla Costa del Solilla kampanjointi käy kiivaammin kuin neljä vuotta sitten. Rannikolla asuu virallisesti viitisentuhatta ja talvisin arviolta 25 000 suomalaista.
”Kampanjointi näyttää lisääntyneen parina viime vuotena, ja kun ennen näkyi vain kokoomus, nyt myös perussuomalaiset, demarit ja keskusta”, arvioivat Tenho ja Marja-Liisa Halonen.
He viettävät Fuengirolassa jo yhdeksättä talveaan.
”Varsinaista kampanjointia ei kohtaa missään kaduilla. Pitäisi mennä vaalitilaisuuksiin, ja me emme käy niissä. Ennakkoäänestämään menemme seurakuntakodille.”
Ulkomailla asuvien aktiivisuus on ollut tähän asti laimeaa: vain 13 prosenttia äänioikeutetuista on äänestänyt eduskuntavaaleissa.
Ulkomailla asuvien aktiivisuus on ollut kuitenkin tähän asti laimeaa. Eduskuntavaaleissa vain noin 13 prosenttia äänioikeutetuista on äänestänyt.
Peltoniemi uskoo, että kun suomalaiset lähtevät nykyisin muutamaksi vuodeksi ulkomaille ja pitävät yhteyttä netin ja WhatsAppin ynnä muiden kautta, side Suomen asioihin säilyy paremmin kuin aikana, jolloin isoisä lähti laivalla Kanadaan eikä palannut.
Ulkomailla asuvat pääsivät äänestämään suurlähetystön sijasta kirjeitse ensi kertaa vuoden 2019 vaaleissa. Äänestysvilkkaus nousi pari prosenttiyksikköä, mikä kertoo Peltoniemen mukaan suunnan jatkossakin.
”Myös Italiassa äänestysaktiivisuus on noussut yli 40 prosenttiin neljästä ja Ruotsissa 26 prosentista, kun on annettu mahdollisuus kirjeäänestykseen. 30–40 prosenttia olisi mahdollista Suomessakin.”
Se tarkoittaisi sataatuhatta ääntä.
Tosin Suomessa kirjeäänestyksen suosiota voi himmentää se, että kirjeet pitää tilata itse ja äänestystä valvoa kaksi ihmistä.
”Tiedän, että joissakin paikoissa on järjestetty oikein vaalitreffejä, joissa todistaminen onnistuu isommalla joukolla.”
Seuraava askel onkin jo verkkoäänestys.
Ulkomailla asuville on väläytelty myös omaa vaalipiiriä.
Ulkosuomalaisia kiinnostavat kotimaan kysymysten lisäksi muun muassa verotukseen, eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan sekä koulutukseen ja asevelvollisuuteen liittyvät asiat. Ulkomailla asuvien asiaa ajaa kuitenkin vain harva ehdokas, koska äänet hajautuvat. Vaalipiirinä on äänestäjän viimeisimmän kotikunnan mukainen vaalipiiri. Jos kotikuntaa ei ole, äänet menevät Helsingin vaalipiiriin.
Ulkomailla asuville on väläytelty myös omaa vaalipiiriä. Italiassa, Kroatiassa, Portugalissa ja Ranskassa sellaiset jo onkin.
”Todennäköisesti asia tulee pohdittavaksi Suomessakin aika pian.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
