Espanjan Aurinkorannikolla kokoomus on näkynyt puolueista eniten, mutta nyt muutkin ovat huomanneet tuhannet äänestäjät

Suomen ulkopuolella on jaossa arviolta neljännesmiljoona suomalaisten ääntä näissäkin edskuntavaaleissa. Niistä puolet majailee Ruotsissa, mutta esimerkiksi etläisen Espanjan Aurinkorannikolla Costa del Solilla asuu virallisesti viitisentuhatta ja talvisin arviolta 25 000 suomalaista.

Aurinkorannikon aktiivisin puoluetoimija on ollut kokoomus. Fuengirolassa onkin vieraillut syksyn mittaan paljon kokoomuksen väkeä, kuten puoluesihteeri Kristiina Kokko, Mia Laiho ja muita kansanedustajia sekä ehdokas sotatieteilijä Jarno Limnell.

Demareista kaupungissa piipahti europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.), etänä oli ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) ja Liike Nytin Pauli Hentunen järjesti ystävänpäiväkahvit.

Useat eri vaalipiirien ehdokkaat ilmoittavat itsestään suomalaisten Fuengirola- ja Se-lehdissä. Pikasilmäyksellä vain kristillisdemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat puuttuvat.

Näyttääpä Oulusta olevan RKP:sta ehdolla myös Fuengirolassa omaa klinikkaa pitävä lääkäri ja hammaslääkäri Pekka Sinervo. MT kysyi häneltä, kuinka kansanedustajan tehtävää voi hoitaa etelästä käsin.

”Koneethan kulkevat, Helsinkiin täytyy tietysti myös järjestää asuminen”, Sinervo vastaa sähköpostitse. Hän kertoo ajatelleensa reilu vuosi sitten, että katseet täytyy kääntää länteen ja ottaneensa itse yhteyttä RKP:n yhteispiiriin.

Puolueilla oli Aurinkorannikolla yhteinen vaalitentti vuonna 2019 mutta ei tänä vuonna. Tiettävästi pelkona oli paneelin ryöpsähtäminen riitelyksi. Se ei ole ihme, sillä jo katukuppilassa parin naapuripöydän keskustelu kuumentuu olutlasien äärellä nopeasti.

Perussuomalaisten suosiosta puhutaan täällä paljon, ja vuonna 2019 Jussi Halla-aho veti tuvan täyteen kuulijoita. Nyt puolueen merkkihenkilöitä ei ole näkynyt. Paikallisosasto auttaisi asiaa, mutta huhujen mukaan sen perustaminen tyssäsi jytkyn jälkeen vuonna 2011 käsirysyyn.

Niinpä Aurinkorannikolla toimii toistaiseksi vain SDP:n Wanhojen Tovereiden jäsenkerho sekä Aurinkorannikon kokoomus, joka täyttää syksyllä 25 vuotta. Se on myös koko puolueen suurin paikallisyhdistys ja Aurinkorannikon toiseksi suurin suomalaisyhdistys 215 jäsenellään.

Suurin on laajaa harrastustoimintaa järjestävä 1 500 jäsenen Suomela-säätiö. Pienempiä ovat Lions Club, Sydänyhdistys ja vaikkapa lauluyhtye Örisevät.

Kokoomusta luotsaa entinen yritysjuristi Jukka Leskinen, joka järjestää vaalien alla puhujavierailuja ja pitää paikallisyhdistyksen kanssa perinteistä vaalitelttaa tämän ennakkoäänestysviikon ajan.

”Siinä on iso porukka mukana. Vaalien jälkeen vieraaksemme saapuu Elina Valtonen, jonka johdolla ihmettelemme hallituksen muodostamisen kiemuroita.”

Leskinen liittyi kokoomukseen vasta neljä vuotta sitten. Tuore pääministeri Sanna Marin (sd.) kysyi puhujapöntöstä kokoomukselta eduskunnan Al-holin leirin välikysymyskeskustelussa, että ”eikö teitä hävetä”.

”Pääministeri sanoo noin, kun toiset tekevät vakavasti töitä! Olisi niin monta syytä kysyä häneltä itseltään, eikö sinua hävetä. Sanoin saman tien vaimolle, että nyt en enää huutele kentän laidalta, miten tätä maata pitää johtaa, vaan menen itsekin kentälle pelaamaan.”

Leskinen on sukujuuriltaan Karjalan poikia ja yllättäen myös demarisukua ja puhuu lämpimästi eri puolueista. Hän on huolissaan keskustan tilanteesta, toivoisi SDP:n aktivoituvan täällä etelässä, kiittelee Sari Essayahin (kd.) velkavaroituksia, toivoo puolueille yhteistyötä eikä mainitse Petteri Orpoa (kok.) ensimmäiseen tuntiin.

”Olennaista on parantaa suomalaisten yhteiskunnallista tiedostamista ihan yleissivistyksen takia. Kyllä ihmisten pitää seurata asioita, mutta kaljakulttuuri on ollut täällä liian vahva. Nyt täällä käy eläkeläisten lisäksi myös paljon lapsiperheitä ja työntekijöitä, ehkä tämäkin asia muuttuu.”

Leskinen uskoo, että äänestäjiä herättelee Suomen velkaantuminen.

”Kaikki eivät ehkä muista vuotta 1992, mutta Suomi oli silloin velkaantunut, kuilun partaalla ja vaarassa menettää luottokelpoisuutensa, mutta Viinanen sai lopulta Japanista rahaa. Kyllä ihmisillä on nytkin huoli hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja lapsenlapsista.”