Hintojen nousu on nyt maltillista, mutta suomalaiset kotitaloudet sopeutuvat yhä elinkustannusten nousuun

Suomalaisten kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina, koska hintojen nousu on maltillista, ennustaa Suomen Pankki. Hintojen nousuvauhti on jo hidastunut selvästi.

”Monet kotitaloudet kuitenkin sopeutuvat yhä viime vuosien aikana nopeasti nousseeseen kuluttajahintojen ja elinkustannusten tasoon”, sanoi Suomen Pankin vt. ennustepäällikkö Juuso Vanhala tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Kotitalouksien ostovoima vahvistui jo viime vuonna, mutta siitä huolimatta yksityinen kulutus kasvoi hitaasti.

Lähivuosina verotuksen kiristyminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset iskevät kuitenkin loven monen kotitalouden tuloihin. Vaikutukset Suomen talouteen ovat suurimmillaan ensi vuonna.

Myös veronkorotusten vaikutus inflaatioon on suurimmillaan ensi vuonna.

”Inflaatio kiihtyy kahteen prosenttiin vuonna 2025.”

Yleistä arvonlisäverokantaa korotetaan syyskuussa, ja ensi vuonna korotetaan muun muassa kirjojen, lääkkeiden ja liikuntapalveluiden verotusta.

Kuluvana vuonna esimerkiksi asuntolainojen korkotaso rasittaa yhä kotitalouksia. Korkotason odotetaan kuitenkin laskevan vähitellen, minkä myötä velallisten kotitalouksien korkomenot pienenevät. Kun lainan korkoihin menee vähemmän rahaa, kulutuksen odotetaan piristyvän.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto laski kesäkuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Korkopäätös ei juuri laske suomalaisten asuntolainojen korkoa, koska lasku on käytännössä hinnoiteltu markkinakorkoihin jo aikaisemmin.

EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn korostaa, ettei neuvosto ole sitoutunut etukäteen mihinkään tiettyyn korkouraan, vaan että korkopäätökset tehdään kussakin kokouksessa tuoreimpien tietojen perusteella.

”Inflaation ennustetaan olevan kahden prosentin tavoitteessa ensi vuoden kuluessa”, sanoi Rehn tiedotustilaisuudessa.

Suomessa EU-säännöin laskettu inflaatio on painunut puoleen prosenttiin eli selkeästi tavoitteen alapuolelle.

Suomen bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Tämän vuoden alkupuoliskon talouskehitys on ollut Suomessa heikkoa.

”Kasvu lähtee pienin askelin käyntiin vuoden 2024 loppua kohti”, sanoi Vanhala.

Ensi vuoden kasvusta odotetaan vaatimattomampaa kuin vielä maaliskuun väliennusteessa. Nyt Suomen Pankki ennakoi ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

EKP on tarkistanut koko euroalueen kasvuennustetta. Euroalueelle odotetaan kuluvana vuonna 0,9 prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosentin kasvua.

Taustalla on kotitalouksien reaalitulojen kasvun heijastuminen yksityiseen kulutukseen ja ulkomaisen kysynnän kasvu.

Myös pitkällä sihdillä Suomen talouskasvun odotetaan pysyvän hitaana.

”Vaikka talous kääntyy kasvuun, niin pidemmällä aikavälillä meillä on edelleen ongelmia: tuottavuuskasvu, osaajapula, investointi- ja geopoliittisia ongelmia”, sanoi Vanhala.

Olli Rehnin mukaan Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, miten yritykset sopeutuvat kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin.

Eurooppa on ollut Suomen viennille tärkeä markkina-alue, mutta siellä kasvu on ollut hidasta. Tällä hetkellä kauppa kasvaa erityisesti Aasiassa.

Rehnin mukaan Suomessa pitäisi panostaa perustutkimukseen.

”Panostamalla perustutkimukseen ja siihen nojaavaan korkea-asteen koulutukseen pystymme vahvistamaan kykyämme hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita, mikä heijastuu laajasti koko talouden ja yhteiskunnan innovaatiokykyyn ja sitä kautta kehitykseen.”