EKP käänsi kelkan ja laski ohjauskorkoa, mutta nopeaa helpotusta ei ole tulossa

Euroopan keskuspankki laski torstaina ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Lasku oli ensimmäinen rahapolitiikan höllennys sitten syksyn 2022.

Kireän rahapolitiikan sykli kääntyi, kun inflaatio on euroalueella kutakuinkin talttunut. Euroalueella inflaatio lähestyy EKP:n tavoitteeksi asettamaa noin kahta prosenttia. Viimeiset prosentin kymmenykset vielä odottavat.

EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on 12.6.2024 lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.

Kun vielä vuodenvaihteessa markkinoilla odotettiin jopa seitsemää peräkkäistä koronlaskua keskuspankilta, tänään analyytikot osake- ja korkomarkkinoilla odottavat enää kahta–kolmea koronlaskua ennen vuodenvaihdetta. Nämäkin jäänevät neljännesprosentin luokkaan.

Ålandsbankenin korkosijoitusjohtaja Jyri Suonpää arvioi ohjauskoronlaskua tuoreeltaan ”haukkamaiseksi”.

Hän viittaa sillä keskuspankin arvioon euroalueen tulevasta talouskasvusta. Talous kuitenkin paranee, mikä on tärkeintä.

Ohjauskorkojen matka alaspäin ei ole niin nopea ja suoraviivainen, kuin niiden nostot kesän 2022 jälkeen.

Markkinoilla koronlasku on jo esimerkiksi euribor-markkinakoroissa diskontattu, ja korot ovat hiipineet askel ja päivä kerrallaan alas portaita.

Keskiviikkona 5. kesäkuuta asuntolainoissa yleisesti käytetty vuoden euribor noteerattiin 3,690 prosenttiin. Edellisenä päivänä noteeraus oli 3,715 prosenttia.

Psykologinen merkitys niin kuluttajille kuin yrityksille rahapolitiikan syklin muutoksella voi olla. Asuntokauppa, rakentaminen, kestokulutushyödykkeiden kauppa, autokauppa – kaikki odottavat kuin merkkiä varmemmasta tulevaisuudesta.

Varmaa on, että nollakorkoihin emme palaa.

Markkinoilla odotetaan EKP:n ohjauskorkojen laskevan keskimäärin 3,28 prosenttiin joulukuun 12. päivään mennessä. Kolmen kuukauden euriborin futuurit laskevat tasaisesti noin kolmeen prosenttiin vuoden 2024 loppuun ja edelleen noin 2,5 prosenttiin syyskuuhun 2027.

Kuluvan vuoden talouskasvuennustetta EKP nosti 0,6 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2025 bkt-ennustettaan keskuspankki pudotti 0,1 prosenttiyksikköä 1,4 prosenttiin ja piti vuoden 2026 kasvuennusteen ennallaan.

Talous ei siis kuumene eikä inflaatio karkaa uudestaan käsistä. Se mahdollisti keskuspankille koronlaskujen aloittamisen.

Pääjohtaja Christine Lagarde toisti tiedotustilaisuudessa EKP:n tavoitteen tuoda inflaatio kahden prosentin tavoitteeseen:

”Maltillistamme rajoittavaa rahapolitiikkaa, mutta se on edelleen rajoittavaa.”

Suomen talouden kannalta Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka on ollut liian kireää, ja koronlasku tervetullut.

Euroalueen teollisuus kärsii kysynnän puutteesta. Palkkojen osalta inflaatio koskettaa lähinnä palvelualoja. EKP vartioi haukkana palkkainflaatiota ja talousveturi-Saksaa, joka vaikuttaa koko euroalueeseen.

Palkat Saksassa ovat nousseet Suomen työmarkkinoita ripeämmin, ja Suomen suhteellinen kilpailukyky on nyt vahva suhteessa kilpailijamaihin.

Suomea on koetellut koko koronnostojen ajan niin sanottu epäsymmetrinen shokki, josta ekonomisti Jukka Pekkarinen varoitti Suomen Emu-neuvottelujen yhteydessä.

Suomen talous ja teollisuus painottuvat investointihyödykkeisiin, ja niiden kysyntä on ollut heikkoa viime vuosina.

Niin ikään rahapolitiikka ja markkinakorkojen nousu ovat koetelleet suomalaisia kuluttajia, asuntovelallisia ja yrityksiä, joiden korot tyypillisesti on sidottu lyhyisiin euriborkorkoihin.

Kiinteitä korkoja lainoistaan maksava saksalaiskuluttaja ei välttämättä ole edes huomannut korkojen nousua.

Vastaavasti maatalousyrittäjien lainat pankeista on sidottu tavallisesti euriborkoihin.

”Olen itsekin sivutoiminen maatalousyrittäjä. Samoin kollegoillani maatiloilla Sauvossa lainat ovat vaihtuvakorkoisia”, Jyri Suonpää arvioi maatilojen lainoitusta.

Kotitalouksien ja yritysten taseet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Eritoten pankit sekä Suomessa ja euroalueella ovat jopa äärimmäisen hyvässä kunnossa. Pääomista ei täällä ole pulaa.

EKP:lle epätavanomaisesti euroalue laski korkoaan ennen USA:n keskuspankkia. Yhdysvaltojen pörssi rikkoo ennätyksiä ja talous porskuttaa. Syitä rahapolitiikan keventämiseen ei ole. Yli viiden prosentin lainakoroillakin pärjää.

Katseet kohdistuvat syksyyn. EKP:n seuraava korkokokous on heinäkuussa, mutta siihen keskuspankki ei tuota omaa talousennustettaan. Ohjauskorkoon sen ei odoteta koskevan.

Syyskuu ja joulukuu ovat myös ennustekokouksia. Uutta dataa on silloin euroalueelle luvassa myös Suomen syksyn palkkakierroksilta.