”Harva laskee, mitä inflaatio käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ruokakaupan laskuille, mutta muutoksen suunta kuitenkin on yleisesti tiedossa”, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi. Kuva: Panu Kalmi
Inhottava ilmiö köyhdytti suomalaiset – näihin paikkoihin raha kannattaa laittaa, kun se menettää arvoaan
Pankin käyttötileillä rahan arvo on viime aikoina laskenut hurjasti. Asuntovelalliset ja työtä tekevät ovat kärsineet eniten, sillä viimeksi 1970-luvulla reaaliansiot tippuivat yhtä paljon.Tilaajalle
Inflaatio on syönyt karkeasti 12 prosenttia rahan arvosta kahden viime vuoden aikana. Kuva: Timo FilpusJokainen suomalainen on saanut kokea viime vuosina kouriintuntuvasti hintojen nousun ja rahan arvon heikentymisen eli inflaation.
Vaikka ilmiö on yksinkertainen, se ymmärretään usein väärin.
Kun uutisissa kerrotaan, että inflaatio oli 3 prosenttia viime helmikuussa, tämä ei tarkoita, että hinnat olisivat nousseet helmikuussa 3 prosenttia, vaan että hinnat ovat nousseet viime vuoden helmikuusta 3 prosenttia. Vuosi on yleisin aikayksikkö, jossa inflaatio ilmoitetaan.
”Pitää aina määritellä aikajänne, jolla muutos tapahtuu. Se on tietyllä tavalla hämäävää, että puhutaan hintojen muutoksesta kuukausitasolla, vaikka kyseessä on kuitenkin vuositason muutos. Tämä ihmisten tulisi kuitenkin tiedostaa”, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi toteaa.
Kalmin mukaan inflaation juurisyiksi taloustiede tunnistaa nykyään useita mahdollisia eri tekijöitä.
Perinteisesti inflaatio on liitetty rahapolitiikkaan, eli siihen kuinka paljon uutta rahaa keskuspankit laskevat liikkeelle. Historian tunnetut ääritapaukset, kuten esimerkiksi 1920-luvun Saksassa nähty hyperinflaatio johtui edellä mainitusta syystä. Rahaa painettiin liikaa ja se menetti arvonsa.
”Hintojen nopea nousu yleensä liittyy johonkin poikkeukselliseen tilanteeseen tai epäonnistuneeseen politiikkaan. Taustalla on usein jokin taloudellinen murros tai kriisi, kuten viime vuosina sota. Jos kaikki menee taloudessa kuten on ennakoitu, yllättävää inflaatiota harvoin esiintyy”, Kalmi kertoo.
Hintojen nousu voi tapahtua myös korkean kysynnän tai niukan tarjonnan takia. Esimerkiksi erilaiset elektroniikan komponentit olivat kortilla vuonna 2022 eivätkä yritykset pystyneet toimittamaan tuotteitaan aikataulujen mukaisesti. Samaan aikaan kotona käytettävän elektroniikan kysyntä oli kasvanut.
”Yleisesti myös taloudelliseen nousukauteen liittyy hintojen nousua.”
Finanssipolitiikka, eli valtion rahojen keräys ja niiden käyttö voi myös johtaa inflaatioon. Osana tätä myös verotuksen kiristäminen kirittää hintojen nousua hetkellisesti.
Kun hallituksen kaavailema arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin tulee voimaan, tulee tämä vääjäämättä näkymään ostoskorin hinnassa.
”Deflaatio nähdään isompana mörkönä maltilliseen ja hallittuun inflaatioon verrattuna”
Ostoskorin kallistuminen onkin paras mahdollinen tapa kuvata inflaatiota, sillä näin myös viralliset luvut saadaan aikaan.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajahintaindeksi lasketaan kokoamalla kulutuskori kaikista yleisistä kotitalouksien käyttämistä tavaroista ja palveluista, sähköstä tietokoneisiin ja hiustenleikkuisiin.
Euroopan keskuspankin 2 prosentin inflaatiotavoite liittyy myös kulutuskorien laskemiseen.
”On havaittu, että tavaroiden laatumuutoksia on vaikea ottaa huomioon. Tämä aiheuttaa harhaa inflaatiomittareissa, jolloin liikkumatilaa ylöspäin on hyvä olla”, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Harri Pönkä.
Kun vanhoista nokialaisista siirryttiin älypuhelimiin, puhelinten hinnat nousivat. Kyseessä ei ollut kuitenkaan inflaatio, vaan tavaroiden laadullinen muutos. Inflaation mittaaminen ei ole siis täydellistä ja tämä huomioidaan myös EKP:n inflaatiotavoitteessa.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Harri Pönkä odottaa inflaatiopaineiden vähentyvän entisestään lähiaikoina. Kuva: Harri PönkäPainavampiakin syitä on.
”Rahapolitiikasta tulisi hyvin jäykkää, jos inflaatiotavoite asetettaisiin nollaan. Elvyttäminen olisi taantumassa hyvin hankalaa, jos korot olisivat nollassa”
Kaiken kaikkiaan hintojen laskua, eli deflaatiota, halutaan välttää viimeiseen asti, sillä tämä nähdään talouden kasvulle haitalliseksi.
”Deflaatio nähdään isompana mörkönä maltilliseen ja hallittuun inflaatioon verrattuna”, Pönkä toteaa.
”Kuluttajien keskuudessa ilmassa oli tuolloin illuusio, että rahalla ei olisi enää hintaa”
Panu Kalmin mukaan viime vuosien inflaatio selittyi ensiksi löysällä rahapolitiikalla ja sittemmin ulkoisilla shokeilla, epidemialla ja sodalla.
Vielä vuonna 2019 monet pitivät inflaatiota menneen maailman ilmiönä. Rahan arvo ei lähtenyt heikentymään, vaikka keskuspankit painoivat uutta minkä kerkesivät. Osana silloista rahapolitiikka ohjauskorot pidettiin matalalla, aika ajoin jopa negatiivisena, mutta tämäkään ei saanut markkinoita lämpenemään.
”Kuluttajien keskuudessa ilmassa oli tuolloin illuusio, että rahalla ei olisi enää hintaa” , Kalmi sanoo.
Kaikki tuli kuitenkin muuttumaan hyvin pian. Alhaisen inflaation ja nollakorkojen maailma osoittautuikin poikkeukseksi historiassa, eikä kyseessä ollut uusi normaalitila.
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja sen seurauksena syntyneet ongelmat maailmanlaajuisissa alihankintaketjuissa sekä kuluttajien kasvava kysyntä antoivat ensipuraisun viheliäiseen ilmiöön.
Kierrokset nousivat entisestään, kun Venäjä hyökkäsi vuoden 2022 keväällä Ukrainaan.
Hinnat lähtivät nousemaan erityisesti energian ja raaka-aineiden osalta. Ihmiset alkoivat miettimään entistä tarkemmin kulkemisiaan autolla, ja pörssisähkön hinnan seuraamisesta tuli uusi kansanhuvi. Yritysten tuotantopanosten hinnat loivat paineita hintojen nostoille.
Hillitäkseen inflaatiota Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot vuoden 2022 kesällä.
Hinnat ovat keskimäärin nousseet viimeisen kahden vuoden aikana noin 12 prosenttia. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä on nähtävissä, että vuoden 2022 puolivälissä hinnat nousivat jopa 9 prosenttia vuoden takaisesta.
Pelkät inflaatioluvut eivät itsessään kerro kaikkea. Olennaista on se, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja mitä sillä saa ostettua.
Erityisen synkältä inflaation vaikutukset näyttävät, kun katsotaan reaaliansioiden kehitystä viime vuosina. Reaaliansiolla tarkoitetaan kaikkien palkansaajien tulojen keskiarvoa, josta inflaatio on vähennetty pois. Jos inflaatio ja palkat nousevat yhtä paljon, reaaliansiot pysyvät samana.
Suomalaiset palkansaajat köyhtyivät ennennäkemättömästi vuonna 2022, jolloin reaaliansiot tippuivat vuoden 2008 tasolle. Vertailun vuoksi yhtä jyrkkä pudotus reaaliansioissa on tapahtunut viimeksi 1970-luvulla.
”Jos inflaatio ja korot nousevat, mutta palkat eivät vastaavasti, niin tämä on tietysti ongelmallinen tilanne ihmisille”, Kalmi toteaa
Inflaatio ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Kun palkansaajien ostovoima on heikentynyt merkittävästi, esimerkiksi eläkkeensaajien tilanne on ollut parempi.
Eläkkeet lasketaan indeksin pohjalta, joka seuraa inflaatiota. Tämän vuoksi eläkkeet ovat nousseet karkeasti yhtä paljon kuin inflaatio ja niiden ostovoima on pysynyt samana. Eläkeläisillä on myös harvoin asuntolainaa, joiden nousseet korot ovat kurittaneet kotitalouksia.
Merkittävin selittävä tekijä vuoden 2022 inflaatioryöpsähdyksille ja reaaliansioiden heikentymiselle Suomessa onkin ollut asuntolainojen korkojen nousu. Prosentuaalinen muutos koroissa oli vuoden 2022 syksyllä jopa yli 250 prosenttia vuoden takaiseen.
Häviäjä nykyisessä tilanteessa on ollut asuntovelallinen palkansaaja. Korkojen nousu ja inflaatio on kurittanut myös rankasti velallisia maatilayrittäjiä. Nousseita rahoitus- ja tuotantopanosten kustannuksia ei ole saatu siirrettyä täysimääräisesti tuottajahintoihin.
Vuokralla asuviin inflaatio ei ole vaikuttanut vastaavasti.
”Inflaatioluvut ovat keskiarvoja. Nämä korkokustannukset keskittyvät suunnilleen kolmannekselle kotitalouksista, joilla on asuntovelkaa. Muilla kotitalouksilla inflaation vaikutus on tältä osin pienempi. Esimerkiksi vuokrien nousu on ollut vastaavasti alhaisempaa”, Suomen Pankin Harri Pönkä kertoo.
Suomalaiset palkansaajat köyhtyivät ennennäkemättömästi vuonna 2022, jolloin reaaliansiot tippuivat vuoden 2008 tasolle.
Asuntolainojen korot ovat nousseet, koska Euroopan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan hillitäkseen kokonaiskysyntää ja inflaatiota. EKP on siis nostanut inflaatiota yrittäessään laskea sitä. Tämä täysin nurinkuriselta tuntuva tapahtumasarja liittyy taas kulutuskorien laskemiseen.
Kansalaiset lukevat uutisista eri inflaatiolukemia kuin rahapolitiikan päättäjät
”Tilastokeskus julkaisee kahta indeksiä. Yleisemmin käytetyssä kansallisessa kuluttajahintaindeksissä on mukana sekä asuntolainojen että kulutusluottojen korot. Euroalueen yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä korkomenoja ei lasketa inflaatioon”, Pönkä selittää.
”EKP samoin kuin Suomen Pankki seuraa yhdenmukaistettua indeksiä. Tämä voi olla hieman hämäävää, että käytössä on kaksi indeksiä, joissa toisessa on korot huomioitu ja toisessa ei, mutta tästä on kyse.”
Helmikuussa kuluttajahintaindeksin inflaatio oli 3 prosenttia, kun taas Euroopan yhdenmukaistetun indeksin lukema oli 1,1 prosenttia.
Keskeisiä käsitteitä
Rahapolitiikka: Keskuspankkien päätökset, joilla vaikutetaan yleiseen korkotasoon ja rahan määrään. Tavoitteena hintavakaus.
Finanssipolitiikka: Valtion tuloja ja menoja koskeva päätöksenteko.
Ostovoima: Kuinka paljon käytettävissä olevalla varallisuudella voidaan ostaa hyödykkeitä. Reaaliansiot ja -palkat kuvaavat samaa asiaa.
Kuluttajahintaindeksi: Kuvaa keskimääräistä hintojen nousua. Eniten käytetty inflaatiomittari.
Ansiotasoindeksi: Kaikkien palkansaajien ansioiden keskimääräinen kehitys..
Työeläkeindeksi: Laskentakaava, jolla eläkkeitä nostetaan vuosittain. 20 prosentin painotus tulee ansiotasoindeksistä ja 80 prosentin painotus kuluttajahintaindeksistä. Kutsutaan myös taitetuksi indeksiksi.
Tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Sekä Kalmi että Pönkä uskovat korkeiden inflaatiohuippujen olevan jo takanapäin ja palkansaajat tulevat kuromaan heikentynyttä ostovoimaansa.
Pönkä huomauttaa, että Tilastokeskuksen reaaliansioindeksi on vain yksi mittari, joka antaa kaikista synkimmän kuvan tapahtuneesta. Muilla tavoin laskettuna kotitaloudet voivat saavuttaa korkeaa inflaatiota edeltäneen ostovoiman hyvinkin pian.
”Meidän laskelmissamme kotitalouksien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan palautuvan 2021 ensimmäisen kvartaalin tasolle vuoden 2024 aikana”
Viime vuosien korkeat inflaatioluvut olivat muistutus talouden karuista realiteeteista, jotka voivat yllättää. Kalmi painottaa, että ihmisten tulisi varautua kaikkina aikoina yllättäviin muutoksiin.
”Velkaantumisen taso tulee pitää sellaisena, että oma talous kestää, jos korot lähtevät nousuun. Omaisuus kannattaa olla hajautettuna erilaisiin sijoitusinstrumentteihin kuten osakkeisiin, korkopapereihin ja kiinteään omaisuuteen”, Kalmi neuvoo.
Kiinteää omaisuutta ovat esimerkiksi asunnot ja metsät.
”Jonkinlainen vararahasto on hyvä olla. Käteisen rahan arvo käyttötileillä putoaa kaikista voimakkaammin, joten suuria määriä omaisuutta ei kannata säilyttää rahan muodossa”
- Osaston luetuimmat
