Metsäteollisuus ahmii edelleen puuta, mikä nostaa hintoja

Kaikkien puutavaralajien nimelliset keskihinnat kohosivat selvästi vuonna 2023. Inflaatio pysyi kuitenkin kuudessa prosentissa, joten kuusi- ja mäntytukin reaaliset pystykauppahinnat laskivat prosentin edellisvuodesta, ilmenee Luken tilastoista.

Sen sijaan kuitupuun hinnat nousivat vuositasolla vertaillen viime vuonna poikkeuksellisen paljon, pystykaupoissa puulajista riippuen reaalisesti 18–23 ja hankintakaupoissa 16–18 prosenttia.

Tukkipuun kauppamäärä pieneni vuodesta 2022 kolme prosenttia, kun taas kuitupuun kauppa kasvoi prosentin.

Loppukesän ja alkusyksyn 2023 aikana puunhinnat niiasivat yleisesti. UPM Metsän johtaja Antti Koulumies selittää viime kesän puunhintojen laskua sillä, että maksukyvyn raja suhteessa lopputuotemarkkinaan tuli vastaan ja tuotantoa alettiin rajoittaa.

”Nyt taas puulle on hyvin kysyntää, ja joulukuusta lähtien on ollut havaittavissa hintojen pientä nousua. Uskon, että tästä tulee aktiivinen puukauppavuosi”, Koulumies arvioi ennen pörssiyhtiön lausuntojen hiljaista kautta.

Hintojen kehitystä lähikuukausina hän ei lähde ennustamaan.

Nyt alkuvuodesta Metsäteollisuus ry:n jäsenet ovat ostaneet puuta yksityismetsistä lähes viime vuoden tapaan.

Kuusitukista maksettiin maaliskuun puolivälin keskihinnoilla vielä neljä euroa vähemmän kuin viime kesän huippukohdassa ja mäntytukista kolme euroa vähemmän. Koivutukista sen sijaan maksettiin reilut kaksi euroa viime kesän huippua enemmän.

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat maaliskuun puolivälissä neljän viikon liukuvalla keskiarvolla tarkastellen kuusitukkia 74,58 eurolla, mäntytukkia 72,17:lla ja koivutukkia 61,18 eurolla.

Kuusikuidusta maksettiin viikolla 11 keskiarvolla mitaten 29,25 euroa, koivukuidusta 27,88 ja mäntykuidusta 27,46 euroa.

Stora Enson Suomen metsäjohtaja Janne Partanen luonnehti niin ikään ennen yhtiön hiljaista kautta, että puunhinnat ovat pysyneet tilastollisesti korkealla tasolla.

”Se on puunmyyjän kannalta hyvä asia. Toisaalta mitä korkeammat hinnat ovat, sitä enemmän se luo haasteita asiakastehtaidemme kilpailukyvylle.”

”Aiemmin koettuihin matalasuhdanteisiin verrattuna on poikkeuksellista, ettei Suomen taloudellinen taantuma ole laskenut puunhintaa”, Partanen sanoi.

Myöskään Stora Enso ei arvioi tulevaa hintojen kehitystä tai siihen vaikuttavia tekijöitä.

UPM:n Antti Koulumiehen mukaan metsänomistajan näkökulmasta on parasta tehdä puukauppaa silloin, kun se on metsänhoidollisesti järkevää. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Puupohjaisten tuotteiden lyhyen aikavälin näkymä on edelleen hieman sumea”, Koulumies tähyili.

”Erityisesti Euroopan taloudellisissa näkymissä on haasteita, vaikka esimerkiksi sahatavarassa uskon pahimman alkavan olla takana”, hän totesi.

Koulumies muistuttaa, että metsäyhtiöiden maksukyky puulle tulee lopputuotemarkkinoilta.

”Metsänomistajan kokonaistuoton näkökulmasta on parasta tehdä puukauppaa silloin, kun se on metsänhoidollisesti järkevää. Tätä tukee myös nykyinen korkeampi korkotaso, jolloin hakkuutulotkin saa poikimaan varsin hyvin”, hän perusteli.

Koulumiehen mukaan tällä hetkellä on hyvä kysyntä kaikenlaisille leimikoille.

Stora Enson Partasen mukaan kotimaista puuta tarvitaan koko ajan enemmän yhtiön tehtailla ja sahoilla.

”Kasvatamme kotimaan puunhankintaa edelleen ja tavoitteemme ovat korkealla tasolla. Asiakastehtaamme tarvitsevat kokonaisuutena puuta tasaisesti, suhdanteesta ja mahdollisista tilapäisistä tuotannon joustoista huolimatta.”

”Tällä hetkellä kysyntää on erityisesti kesäharvennuksille ja uudistushakkuille. Lisäksi kasvatamme energiapuun hankintaa erityisesti Oulun, Varkauden ja Heinolan tehtaiden puunkorjuualueilla”, Partanen kertoi.