EKP ennustaa inflaation ja talouskasvun jäävän aiemmin arvioitua matalammaksi – ekonomistit ennakoivat korkojen laskua kesän alkuun

Euroopan keskuspankki EKP piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan torstain kokouksessaan, mutta muutti arvioitaan euroalueen talouden kehityksestä. EKP arvioi nyt, että inflaatio hidastuu aiempia arvioita nopeammin ja laskee tänä vuonna 2,3 prosenttiin eli lähelle keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.

Ensi vuodelle EKP ennakoi 2,0 prosentin ja sitä seuraavalle 1,9 prosentin inflaatiota.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi lehdistötilaisuudessa, että euroalue etenee hyvin kohti inflaatiotavoitettaan, mikä on edellytys sille, että korkoja voidaan alkaa laskea nykyiseltä ennätyskorkealta tasoltaan. EKP nosti pankkien talletuskoron 4,0 prosenttiin viime syyskuussa, mutta on siitä lähtien pitänyt ohjauskorot ennallaan.

”Mutta me emme ole vielä riittävän luottavaisia. Me tarvitsemme vielä lisää todisteita ja tietoa. Me tiedämme enemmän huhtikuussa, mutta paljon enemmän kesäkuussa”, Lagarde sanoi inflaation kehityksestä.

Lagarde kertoi, ettei EKP:n neuvostossa vielä keskusteltu korkojen laskemisesta.

EKP katsoo, että inflaatiopaineita löytyy yhä muun muassa palkkojen kehityksestä. Työttömyys euroalueella on nyt laskenut alimmilleen euroaikana.

"Pohjainflaatio on useimpien mittareiden mukaan hidastunut entisestään, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat osaksi palkkojen voimakkaan nousun vuoksi”, EKP sanoo tiedotteessa.

Samalla euroalueen talouskasvu on jäämässä aiemmin arvioitua heikommaksi. EKP arvioi, että tämän vuoden kasvu jää 0,6 prosenttiin mutta piristyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026.

EKP toteaa, että ohjauskorot ovat nyt tasolla, joka edesauttaa inflaatiotavoitteen saavuttamista.

Markkinoilla odotetaan, että EKP voi alkaa ruuvata korkoja alaspäin kesäkuussa, eikä torstain korkokokous tuonut arvioon muutosta. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich totesi viestipalvelu X:ssä, että EKP:n inflaatioennusteet alkavat olla jo linjassa tavoitteen kanssa ja tukevat siten koronlaskujen aloittamista. Arvio aikataulusta on ennallaan, von Gerich kirjoitti.

"Keskuspankki on kuitenkin edelleen huolissaan kotimaisista hintapaineista, kaipaa lisää dataa ja odottanee ensimmäisen laskun kanssa kesäkuuhun.”

OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että EKP ei tässä vaiheessa halunnut sitoa käsiään, vaan jätti markkinat edelleen arvailemaan tulevien korkoliikkeiden aikataulua.

" Odotamme EKP:n kaipaavan vielä lisätodisteita inflaation hidastumisesta ja käynnistävän koronlaskusyklinsä kesäkuussa, seuraavan ennustepäivityksen yhteydessä. Odotamme talletuskoron laskevan vuoden loppuun mennessä 3,0 prosenttiin ja koronlaskusyklin luovan euribor-korkoihin laskupainetta kuluvan vuoden aikana”, Hännikäinen kirjoitti kommentissaan.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala totesi Lagarden kommenttien antavan tukea markkinoiden odotuksille.

"Koronlaskut alkavat kesällä, ja vuoden lopulla talletuskorko on suunnilleen kolmessa prosentissa, tai vähän päälle”, Vesala kirjoitti X:ssä.

Suomen talouden kannalta korkojen lasku olisi erittäin tervetullutta. Odotus on, että pahasti lamaantuneet asuntomarkkinat ja rakentaminen tuskin piristyvät, ennen kuin korot kääntyvät laskuun.