Vaisua on, taloustaantuma jatkuu edelleen etenkin vuoden alkupuoliskolla.
Ennuste on tiistaina talouskatsauksensa julkistaneen Säästöpankkiryhmän.
Korkojen nousu ja Euroopan keskuspankin kiristävä korkopolitiikka nuiji Suomen kansantuotetta suhteessa enemmän kuin muun euroalueen talouksia
Kotitalouksien asuntolainat on yleisesti sidottu markkinakorkoja seuraaviin euriboreihin.
Vientiteollisuus on keskittynyt investointihyödykkeisiin, ja nousevat korot ovat panneet investointeja odottamaan parempaa aikaa ja suhdannetta.
Elinkeinoelämän ja yritysten suhdannetta peilaava Elinkeinoelämän keskusliiton kuukausittainen yritysten luottamusta peilaava kysely kertoo suurimpana ongelmana olevan kysynnän puutteen.
”Suomi on todella korkoherkkä talous, joten odotettu korkojen lasku tulee vaikuttamaan myönteisesti Suomen talouteen. Toisena myönteisenä tekijänä nostaisin globaalin suhdanteen, etenkin teollisuuden osalta. Maailmalta on jo saatu orastavia signaaleita sen piristymisestä, mikä edistäisi Suomen teollisuuden ja viennin virkistymistä”, kuvailee Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
Edellä mainitut tekijät puhuvat sen puolesta, että tilanne tulee helpottumaan loppuvuotta kohti. Ensi vuonna voidaan Säästöpankkiryhmän näkemyksen mukaan odottaa jo noin 1,5 prosentin kasvua.
Kuluvana vuonna Säästöpankkiryhmä odottaa talouden supistuvan 0,5 prosenttia.
Radikaalia heikkenemistä työmarkkinatilanteessa ei ole luvassa.
Säästöpankkiryhmä ennustaa inflaation laskevan jopa EKP:n kahden prosentin tavoitetason alle, 1,9 prosenttiin vuonna 2024.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 2,2 prosenttia.
Radikaalia heikkenemistä työmarkkinatilanteessa ei ole luvassa.
Näköpiirissä on siis tekijöitä, jotka puhuvat talouskasvun piristymisen puolesta vuoden jälkipuoliskolla.
Euroopan keskuspankki ennustaa euroalueen talouskasvuksi ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Myös Suomen Pankki tiistaina julkaistussa katsauksessaan arvioi euroalueen korkojen voivan kääntyä laskuun kesällä, jos inflaatio hidastuu ennakoidusti. Euroopan keskuspankki ennustaa euroalueen talouskasvuksi ensi vuonna niin ikään 1,5 prosenttia.
Taantumassa Suomi oli jo viime vuoden loppupuolella. Vakiintuneen määritelmän mukaan kun bruttokansantuote supistuu kaksi peräkkäistä vuosineljännestä, kyseessä on taantuma. Suhdannekierrossa taantuma jää suhteellisen lyhytaikaiseksi.
Talouslamaan verrattuna se ei ole niin vakava ja pitkäkestoinen. Lamassa Suomi oli 1990-luvun alkupuolella. Työttömyys oli pitkään korkealla ja konkurssit kaatoivat yrityksiä. Bkt supistui kolme vuotta peräkkäin. Siihen yhdistyi vielä rahoitusjärjestelmän ja koko vahvaan markkaan kietoutuneen rahapolitiikan kriisiytyminen.
Syksyllä 2008 alkaneessa finanssikriisissä puolestaan testattiin globaalisti koko rahoitusjärjestelmää. Suomen bkt sukelsi vuoden 2009 aikana syvälle miinukselle, mutta toipui jo seuraavana vuotena plussalle.
Suomen kansantalouteen finanssikriisistä jäi kuitenkin pitkät jäljet, kun suuri osa Nokia-klusterin korkean tuottavuuden työpaikkoja hävisi kansantaloudesta.
Myös Suomen Pankki kiinnittää katsauksessaan huomiota työn tuottavuuteen. Euroalueella uutta teknologiaa kehittäviä suuria teknologiayrityksiä on vähän:
”Tuottavuuden parantamiseen tarvitaan pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka tukee investointeja, innovaatioita ja vahvistaa yritysten kasvumahdollisuuksia.”
Hallitus pyrkii tasapainottamaan kehysriihessään valtiontaloutta kolmella miljardilla eurolla hallituskauden loppuun.
Reaalitalouden näkymien ennustamista on vaikeuttanut yritysten varastojen purkaminen. Pandemian aikana yritykset kasvattivat komponenttien ja välituotteiden varastoja. Tämä on heiluttanut bkt-lukuja.
Säästöpankkiryhmän Mikkonen viittaa pankin omien salkunhoitajien havaintoihin osakesalkkuihin sijoitetuissa yrityksissä: varastojen tilanne on jo normalisoitumassa.
Hallituksen valtiontalouden parhaillaan käydyssä hallitus pyrkii säästöin ja verotuksella oikaisemaan valtiontalouden velkaantumista kolmella miljardilla eurolla hallituskauden loppuun eli vuoteen 2028 mennessä.
Hallitus pyrkii tasapainottamaan kehysriihessään valtiontaloutta kolmella miljardilla eurolla hallituskauden loppuun.
Hallituksella on jo oppaana käytössään valtiovarainministeriön talousennuste kuluvalle ja lähivuosille. Ennuste tulee julki 25. huhtikuuta.
