Suomen Pankki: ”Talous on taantumassa ja toipuminen takkuaa”
Talouskasvun heikkous on tällä hetkellä laaja-alaista, summaa Suomen Pankki tuoreessa katsauksessaan. Bruttokansantuote supistuu sekä kuluvana että ensi vuonnakin.
Vaikeaa, ja suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana, totesi talousennusteen esitellyt Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Kuva: Kari SalonenSuomen talouskasvun heikkous on tällä hetkellä laaja-alaista. Bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024.
Aiempaa korkeammat korot kannustavat kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan.
Lisäksi nousseet hinnat ja korot sekä epävarmuus tulevasta hidastavat kotitalouksien kulutuksen kasvua.
”Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut”, toteaa talousennusteen esitellyt Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Ennuste ulottuu vuosille 2023–2026. Bruttokansantuote supistuu sekä kuluvana että vuonna 2024.
Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan. Vuodelle 2025 ennustetaan 1,5 prosentin ja vuodelle 2026 puolestaan 1,3 prosentin talouskasvua.
Heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti. Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen nbousevan kuluvan vuoden 7,2 prosentista (ennuste) 7,8 prosenttiin vuonna 2024. Työllisyysaste pysyy suhteellisen vahvana, 77,2 prosenttia 15–64-vuotiaista.
Nopean inflaation aika näyttää Suomessa jääneen taakse. Inflaatio pysyy maltillisena ennustevuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista, ja niiden odotetaan laskevan edelleen. Rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna.
Kun inflaatio hidastuu nopeasti, kotitalouksien ostovoima vahvistuu.
Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan ennustevuosina ja vientimarkkinoiden kasvu toipuu vähitellen, mikä voimistaa talouskasvua vuoden 2024 loppupuolelta alkaen.
Julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkinen velkasuhde ylittää jo 80 prosenttia vuonna 2026.
Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamistoimista huolimatta. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on kasvanut noin 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
”Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tuloihin ja menoihin vaikuttavia konkreettisia toimia ja talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia”, korostaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomella on hänen mukaansa kaikki edellytykset onnistua, kun velkakestävyys otetaan yhteiseksi prioriteetiksi ja siihen sitoudutaan määrätietoisesti yli vaalikausien.
- Osaston luetuimmat
