VM optimistisena: Huomenna on paremmin – talous kääntyy loivaan kasvuun ensi vuonna

Valtiovarainministeriön talousennuste tuleville vuosille on optimistisempi kuin niin ikään tiistaina 19. joulukuuta talousennusteensa julkistaneen Suomen Pankin.

Kumpikin arvioi talousennusteissaan Suomen talouden supistuvan kuluvan vuoden aikana: valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen kääntyvän 0,7 prosentin kasvuun vuonna 2024.

”Suomen talous kääntyy taantuman jälkeen kasvuun”, otsikoi valtiovarainministeriö taloudellisen katsauksensa.

Suomen talous on taantumassa vuonna 2023. Bruttokansantuotteen etumerkin kääntävät ensi vuonna VM:n arvion mukaan inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa.

Julkisyhteisöjen, valtion ja kuntien, alijäämien syventymistä tämä ei kuitenkaan ehkäise. ”Heikko talouskehitys yhdistettynä ripeään menojen kasvuun pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä.”

Julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan, arvioi valtiovarainministeriö.

Suomen talouden tilanne on ollut loppuvuonna heikko, ja bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.

Ministeriö arvioi vielä lokakuussa talouskasvun pysyvän ennallaan, verrattuna viime vuoteen.

Kommentissaan VM:n ylijohtaja Mikko Spolander harmittelee, että taantuman ennustetusta väistymisestä huolimatta Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Spolander viittaa jopa sydänkirurgian ja pallolaajennuksen tarpeeseen:

”Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset ja hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta”, sanoo Spolander.

Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana läpi koko ennustejakson, eikä kuntahallinnossa tai hyvinvointialueillakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Ilman sosiaaliturvarahastojen huomattavaa ylijäämää Suomen julkisyhteisöjen alijäämä olisi merkittävästi syvempi.

Valtion ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Se ei ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä.

VM ennustaa, että Suomen valtionvelka nousee yli EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin tavoiterajan. Valtionvelka nousisi näin 60,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2025 aikana.

Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen tänä vuonna. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 3,5 prosenttiin yhtäältä hitaan verotulojen kasvun ja toisaalta nopean menojen kasvun johdosta.