Pankkien huipputulos ei tarkoitam että lainanannossa joustettaisiin. Lainaa annetaan asiakkaan kassavirtaodotusten perusteella, Ritakallio sanoo. Kuva: Jarno Mela
Maatilan on turha haaveilla lisälainasta, jos kannattavuus ei ole kunnossa: ”Usein käynnissä on silloin jo velkaantumisen ketju”, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio luonnehtii
Pankin huipputulos ei vaikuta lainaehtoihin, mutta kertynyttä voittoa jaetaan omistaja-asiakkaille, sanoo OP:n pääjohtaja.
Tuotantosuuntien välillä ei luotottajan näkökulmista ole eroa, Ritakallio sanoo. Tilojen kannattavuus vaihtelee suhtanteiden ja johtamisen mukaan, eikä mikään tuotantosuunta ole yksiselitteisesti toista heikompi tai paremi. Kuva: Jarno MelaJos kannattava tila tarvitsee väliaikaista rahoitusta tukimaksuaikataulujen muutoksen vuoksi, se todennäköisesti saa sitä, arvioi OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
Tilanne on toinen, jos ongelma on syvempi tai jatkunut jo pidempään.
”Usein käynnissä on silloin jo velkaantumisen ketju. Jos liiketoiminta on kannattamatonta ja siinä on jo velkaa paljon, niin se ei lisälainoittamalla siitä parane”, Ritakallio sanoo.
Hänen mukaansa pyyntöjä maksuohjelman muuttamiseen on tullut vähemmän, kuin julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa. Tähän hän arvioi olevan kolme syytä.
”Osalla maatiloista on ollut kassavaroja, joita ne ovat käyttäneet tässä tilanteessa. Toinen on se, että puukauppa on kuitenkin käynyt, ja siitä on tullut osalle tiloista tuloja.”
Kolmanneksi syyksi hän arvioi sitä, että osa tiloista on ottanut jo hyvissä ajoin siltarahoitusta, tai käyttänyt siihen jo olemassa olevia luottolimiittejä.
Mahdollista rahoitusapua vielä tarvitsevia yrittäjiä hän kehottaa ottamaan yhteyttä omaan pankkiinsa jo etupeltoon.
”Mieluummin neuvottelemaan ennen kuin ongelmat ovat pahasti päällä. Jos sitä lainaa ei tarvitsekaan, se ei ole ikinä ongelma.”
OP on ylivoimaisesti Suomen suurin maatalousyrittäjien luotottaja. Peräti 68 prosenttia maanviljelijöistä ilmoittaa OP:n pääasialliseksi pankikseen, Ritakallio kertoo.
”Sektori sinänsä on ihan yhtä houkuttelevaa kuin muukin yritystoiminnan rahoittaminen. Meidän tavoitteemme on säilyttää asemamme maatalouden pankkina”, hän vakuuttaa.
Ritakallion mukaan pankki tuntee myös vastuuta kotimaisen maatalouden ja ruoantuotannon ylläpitämisestä. OP pyrkii auttamaan maanviljelijäasiakkaitaan talousasioidensa suunnittelussa, mihin on viime vuonna satsattukin.
”Tässä on kyse siitä, että maatalousyrittäjälle tuodaan esille niitä vaihtoehtoja, jotka häntä parhaiten auttavat. Eihän me voida lähteä siitä, että maatalousyrittäjän pitäisi aina olla rahoituksen ekspertti vaan toisin päin, me olemme sitä varten”, Ritakallio sanoo.
”Se on myös minun toiveeni, että ympäri Suomen meidän maatalousrahoituksesta vastaavat henkilömme toimisivat koko ajan näin.”
Yleisesti ottaen yhtiöitetyt tilat menestyvät elinkeinonharjoittajia paremmin.
Osuuspankkiryhmä on muiden pankkien tavoin tehnyt tänä vuonna valtavan hyvää tulosta. Ritakallion mukaan voittoa jaetaan omistaja-asiakkaiden hyväksi esimerkiksi bonusten korotusten kautta. OP ei myöskään peri omistaja-asiakkailtaan kuukausimaksuja koko ensi vuonna.
Löyhempiä lainahanoja vaikeuksissa oleville asiakkaille kova tulos ei sen sijaan tarkoita, vaan lainaa annetaan asiakkaan kassavirtaodotusten perusteella.
”Toki vakavaraisuus tarkoittaa sitä, että voimme katsoa pienten töyssyjen yli, jos liiketoiminta on lähtökohtaisesti kannattavaa”, Ritakallio sanoo.
MT:n viljelijäkyselyn mukaan 11 prosenttia kaikista tiloista, ja etenkin kotieläintilat, on neuvotellut lainojen maksuaikatauluja uudelleen. Suhteellisesti eniten kielteisiä vastauksia pankista ovat saaneet nautakarja- ja sikatilat.
Ilmeistä syytä tuotantosuuntien välisille eroille kielteisistä päätöksistä ei luotottajan näkökulmasta ole.
”Kaikessa yritystoiminnassa on niitä, jotka menestyvät paremmin, ja niitä jotka menestyvät heikommin”, Ritakallio sanoo.
Sen sijaan hyvin menestyviä tiloja yhdistää se, että niissä on panostettu ja investoitu tulevaisuuteen. Yleisesti ottaen yhtiöitetyt tilat myös menestyvät elinkeinonharjoittajia paremmin.
”Yhtiöittäminen ei sinänsä poista ongelmia, mutta näitä tiloja johdetaan yritysmäisemmin, mikä on varmastikin se menestystekijä”, Ritakallio arvioi.
Hän viittaa Suomen Pankin tilastoon, jonka mukaan yhtiöitetyillä maatiloilla 4,5 prosenttia luottokannasta on järjestämättömiä luottoja, kun taas elinkeinonharjoittajilla vastaava luku on jopa 7 prosenttia.
Maatalousyrityksillä järjestämättömiä, eli todennäköisesti takaisin maksamatta jääviä luottoja, on jopa kolminkertaisesti verrattuna pk-yrityksiin keskimäärin.
Isossa kuvassa maatalouden luotot ovat Ritakallion mukaan kuitenkin itse asiassa vähentyneet jo monta vuotta. Osa tiloista on kyennyt lyhentämään lainojaan, osa on luopunut toiminnasta.
Hän toistaa OP:n jo joitain vuosia sitten tekemän analyysin: Maatiloista viidennes pärjää hyvin, viidennes niin huonosti, ettei niillä oikein ole tulevaisuuden näkymiä.
”Jäljelle jäävään 60 prosenttiin mahtuu tiloja, joiden toiminta voisi hyvinkin jatkua sivutoimisesti. Toinen vaihtoehto voisi olla kasvattaa liiketoimintaa. Joillekin juttu tulee lähivuosina varmaan olemaan se, että toiminnan voi myös ajaa alas velattomasti”, Ritakallio sanoo.
Heikoimmin kannattavassa päässä toiminnan alasajaminenkin on hankalampaa.
- Osaston luetuimmat
