Noin 9 000 maatilalla arvioidaan menevän huonosti –”Yrittäjäominaisuudet korostuvat silloin, kun tulee hankalia vuosia”
Ero heikosti ja hyvin pärjäävien maatilojen välillä on viime vuosina revennyt, sanoo maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta. Vaihtelu tuotantosuuntien sisällä ja tilojen välillä on suurta.Tilaajalle
Tukien maksuaikataulujen muutokset eivät yksin ole aiheuttaneet maatilojen taloudellisia vaikeuksia, sanoo maatalousjohtaja Johan Åberg. Kuva: Jaana KankaanpääMaatilojen maksuvalmiuteen liittyvät asiat ovat olleet esillä pitkään, sanoo maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta. Ruokavirasto kertoi jo puolitoista vuotta sitten Mikkelin Farmari-näyttelyssä tukien maksuaikataulujen muutoksista. Jo silloin MTK totesi, että muutokset ovat velkaisille tiloille ongelma, Åberg muistuttaa.
Esillä ovat erityisesti olleet nautapalkkiot, joiden maksuaikatauluun ei ole saatu tuottajien toivomaa parannusta. Toinen on luonnonhaittakorvaus. Ennen se maksettiin lokakuussa, nyt joulukuun aikana.
”Tämä on aiheuttanut monelle tilalle päänvaivaa korkotukilainojen osalta, sillä lainojen lyhennyspäivä on aikoinaan sovittu vanhan maksuaikataulun mukaan. Nyt maksatusten painopiste siirtyy joulukuulle.”
Åbergin mukaan olisi hyvä, jos syksyn lainojen lyhennyspäivää pystyisi muuttamaan joulukuun loppuun.
Myös kevään maksatuksissa on siirrytty eteenpäin. Kesäkuussa maksetaan monien tukien loppuosa ja osa tuista kokonaan, joten kesäkuun loppu olisi Åbergin mielestä järkevä kevään lyhennysten maksupäivä.
”Tavallaan maatalouspolitiikan muutos edellyttää, että jokaisella tilalla on kassavirtaa ja ymmärrys siitä, mitä tuloja on tulossa. Ettei pankkitili ole tyhjä lainanlyhennyksen eräpäivänä. Käyttöpääomaa on oltava riittävästi.”
Viljelijöistä 11 prosenttia on pyytänyt muutosta lainojensa lyhennysohjelmiin uudistuneen tukimaksuaikataulun takia. 80 prosenttia viljelijöistä puolestaan kertoi, ettei uudistus ole aiheuttanut heille tarvetta muuttaa lainojensa lyhennysohjelmia. Tiedot ilmenevät viljelijäkyselystä, josta MT uutisoi 1.12.
Åbergin mukaan MTK on saanut omista, vuosittain tekemistään kyselyistä samansuuntaisia vastauksia. Kyselyiden vastaajamäärä on noin tuhat viljelijää, ja tästä määrästä noin 10 prosentilla on vaikeuksia selvitä lainojen lyhennyksistä tai laskuja jää jatkuvasti maksamatta.
”Todennäköisesti tuottajat, joilla menee taloudellisesti kaikkein huonoimmin, eivät kyselyihin vastaa. Näin ollen kyselyissä on tietynlainen yliedustus tiloilta, joilla menee kohtuullisen hyvin.”
Pankeilta tulee Åbergin mukaan viestiä, että noin 20 prosenttia asiakkaista on todella vaikeassa tilanteessa. Vastaavasti noin 20 prosentilla menee hyvin.
Suomessa on Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan 42 427maatilaa, joten 20 prosenttia tiloista on hieman alle 9 000.
Ero heikosti ja hyvin pärjäävien välillä on viime vuosina revennyt. Tämä ilmenee Åbergin mukaan selvästi muun muassa Luonnonvarakeskus Luken Taloustohtorin tiedoista.
Vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia tiloja ei Åbergin mukaan yhdistä mikään tietty asia, kuten esimerkiksi tuotantosuunta tai tuottajien ikä.
”Jollain tuotantosuunnalla menee paremmin kuin jollain toisella, mutta erot tuotantosuuntien sisällä ja tilojen välillä ovat suuria.”
Erot johtuvat monesta asiasta.
Yksi eroja aiheuttava asia on, milloin tilalla on investoitu ja onko investoinnin velkaa ehditty maksaa takaisin ennen kuin korkojen nousu alkoi, Åberg selittää.
Korkojen nousu iskee vääjäämättä tiloihin, joilla on suuret velat ja lyhennykset.
”Vuodessa voi joutua maksamaan pelkästään korkoja muutaman sadan tuhannen euron verran.”
Toinen tilojen talouteen merkittävästi vaikuttava asia on sää.
”Viime vuosina osassa maata on korjattu hyvä sato, osassa ei. Satovaihtelut vaikuttavatkin enemmän kuin voisi kuvitella, koska markkinoilta saatavien tulojen merkitys on kasvanut samalla, kun tukien pienentyy.”
Satovaihtelut yhdessä tuotantopanosten nousun kanssa vaikuttavat tilan kassavirtaan oleellisesti: onko kalliilla lannoitteella kasvatetusta viljasta korjattu hyvä vai kehno sato.
Sattumalla voi olla sormensa pelissä siinä, milloin ja millä hinnalla tuottaja on ostanut tuotantopanoksia ja milloin hän tuotteensa myy. Esimerkiksi viljan hinta on vuoden sisällä vaihdellut toista sataa euroa tonnilta, Åberg huomauttaa.
Paljon on yrittäjästä itsestä kiinni, Åberg toteaa. Miten hyvin hän on hajauttanut riskit ja miten pystynyt ennakoimaan markkinamuutokset. ”Yrittäjäominaisuudet korostuvat silloin, kun tulee hankalia ja poikkeuksellisia vuosia.”
”Ei ole realismia vaatia tai toivoa, että pankkien pitäisi aina rahoittaa. Pankki harkitsee tilannetta tapauskohtaisesti riskit arvioiden.”
MTK toivoo pankkien olevan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiinsa ja kannustamaan heitä kiinnittämään huomiota talouden hallintaan. ”Tarjottaisiin ratkaisuja, joilla turvataan maksuvalmiutta.”
Jossain pankkiryhmissä asiakkaita onkin jo aktiivisesti kontaktoitu, Åberg kiittelee.
Usein herätään liian myöhään, kun lainanlyhennyksiä tai laskuja on jo maksamatta. On vaikea tehdä muutoksia lainnanlyhennysohjelmaan, jos rästeistä on jo merkintöjä.
Tuottajajärjestön toive on myös, että pankeissa riittää pitkäjänteisyyttä etsiä asiakkaiden kanssa ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen.
”Ruuantuotanto ei ole Suomesta loppumassa, kyse on tulevaisuuden alasta. Ei pidä luopua uskosta, markkinatilanne kyllä normalisoituu.”
On kuitenkin syytä muistaa, että pankit harjoittavat liiketoimintaa, Åberg sanoo.
”Sillekin on rajat, kuinka paljon ne voivat joustaa. Lisäksi pankkisääntely rajoittaa pankkien liikkumavaraa.”
”Ei ole realismia vaatia tai toivoa, että pankkien pitäisi aina rahoittaa. Pankki harkitsee tilannetta tapauskohtaisesti riskit arvioiden.”
- Osaston luetuimmat
