Ruokavirasto kertoo yrittäneensä yksinkertaistaa eläinpalkkiojärjestelmää jo kolme vuotta sitten – sysää vastuuta ongelmista MTK:lle
MT sai Ruokaviraston kolmen vuoden takaisen esityksen julkaistavaksi.Tilaajalle
Eläinpalkkiouudistus on koetellut erityisesti nautatiloja. Kuvituskuva. Kuva: Saara LaviRuokaviraston mukaan 95 prosenttia tämän vuoden eläinpalkkioista olisi voitu maksaa tiloille vuoden loppuun mennessä, jos viraston syksyllä 2020 esittelemä ratkaisu olisi toteutunut. Palkkioiden loppuerä maksettaisiin nykyiseen tapaan tiloille ensi kesäkuussa.
Maksuaikataulu olisi koskenut myös lammas- ja vuohitiloja. Nykyisin lammas- ja vuohipalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan vasta hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa, ja näin oli myös vuonna 2020.
Eläinpalkkioiden maksuaikataulu
Vuoteen 2021 asti: Nautapalkkioista maksetaan tukivuoden joulukuussa 70 prosenttia, loput kokonaismäärästä kesäkuussa. Lammas- ja vuohipalkkiot maksetaan kokonaan kesäkuussa.
Vuonna 2022: Nautapalkkioista piti alkuperäisen suunnitelman mukaan maksaa tukivuoden jälkeisen vuoden helmikuussa 70 prosenttia ja loppu kesäkuussa. Aikataulua muutettiin niin, että 40 prosenttia maksettiin joulukuussa ja 60 prosenttia kesäkuussa.
Vuodesta 2023 lähtien: Nautapalkkioista maksetaan tukivuoden jälkeisen vuoden helmikuussa noin 70 prosenttia, loppu kesäkuussa. Lammas- ja vuohipalkkiot maksetaan kokonaan kesäkuussa.
Ruokaviraston esitys: Sekä nautapalkkioista että lammas- ja vuohipalkkioista 95 prosenttia tukivuoden joulukuussa, loppu kesäkuussa.
Ruokaviraston suunnittelema malli ei kuitenkaan kelvannut tuottajajärjestöille.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi viimeksi viikko sitten ehdotetun mallin olleen ”paluu 20 vuoden takaiseen aikaan”.
”Vaikka meillä on toimiva nautarekisteri, hakemukseen olisi pitänyt kirjata kaikki eläimet ja hakea niille tuet tietylle päivälle.”
Eläinpalkkion haku
Vuoteen 2021 asti: Toistaiseksi voimassaoleva osallistumisilmoitus. Jos hakemus myöhästyy, tukea leikataan jokaiselta myöhästymispäivältä.
Vuonna 2022: Haku kerran vuodessa. Jos hakemus myöhästyy, tukea leikataan jokaiselta myöhästymispäivältä.
Vuodesta 2023 lähtien: Haku kerran vuodessa. Jos hakemus myöhästyy, tukea leikataan jokaiselta myöhästymispäivältä.
Ruokaviraston esitys: Haku järjestettäisiin 2 kertaa vuodessa. Hakija voi hakea eläinpalkkiota joko molemmissa tai vain toisessa haussa. Myöhästynyttä hakemusta ei hyväksytä, mutta palkkioita voi hakea kahdesti vuodessa.
Ruokaviraston johtavan tietojärjestelmäasiantuntijan Juha Kipon mukaan nautarekisteri ei olisi ehdotetussa mallissa menettänyt merkitystään. Päinvastoin.
”Nautarekisterin ja Vipu-palvelun välillä on rajapinta, joka mahdollistaa tietojen siirron nautarekisterin ja Vipu-palvelun välillä.”
Kipon mukaan Ruokaviraston ehdottamassa mallissa kaikki tilan tukikelpoiset eläimet olisi siirretty automaattisesti eläinrekisteristä Vipu-palvelun eläinpalkkiohakemukselle.
Hakemukseen tulostuvasta listasta viljelijä olisi valinnut ne eläimet, joille hakee palkkiota. Jos palkkiota olisi hakenut kaikille tilan palkkiokelpoisille eläimille, se olisi onnistunut yhdellä klikkauksella.
Lisäksi eläimiä olisi voinut poistaa hakemukselta paitsi hakuvaiheessa myös hakuajan päätyttyä toisin kuin puhtaasti rekisteripoimintaan perustuvassa järjestelmässä.
Eläinten ilmoittaminen
Vuoteen 2021 asti: Hallinto poimii palkkiokelpoiset eläimet hallinto poimii rekistereistä. Yksittäisiä eläimiä ei voi peruuttaa hakemukselta.
Vuonna 2022: Hallinto poimii palkkiokelpoiset ja mahdollisesti palkkiokelpoiset, hakijan hallinnassa olevat eläimet rekisteristä viitepäivänä 31.3. Tämän jälkeen hallinto poimii rekisteristä ensimmäisen erän palkkiokelpoiset ajalta 1.4.–15.9. Vuodenvaihteen jälkeen hallinto poimii rekisteristä lopulliset palkkiokelpoiset eläimet ajalta 1.4.–31.12. Yksittäisiä eläimiä ei voi peruuttaa hakemukselta.
Vuodesta 2023 lähtien: Hallinto poimii palkkiokelpoiset ja mahdollisesti palkkiokelpoiset, hakijan hallinnassa olevat eläimet rekisteristä viitepäivänä 31.1. Tämän jälkeen hallinto poimii rekisteristä ensimmäisen erän palkkiokelpoiset ajalta 1.2.–15.9. (emo- ja lypsylehmäpalkkio, ulkosaariston nautapalkkio) ja 1.1.–15.9. (sonnipalkkio). Vuodenvaihteen jälkeen hallinto poimii rekisteristä lopulliset palkkiokelpoiset eläimet ajalta 1.2.–31.12. (emo- ja lypsylehmäpalkkio, ulkosaariston nautapalkkio) ja ajalta 1.1.–31.12. (sonnipalkkio).
Ruokaviraston esitys: Viljelijä ilmoittaa eläintukien hakemuksessaan, mistä eläimistä hakee tukea. Eläintiedot siirretään Vipu-palvelun hakemukseen automaattisesti rekisteristä. Hakijan on myös mahdollista peruuttaa yksittäisiä eläimiä hakemukselta haun jälkeen.
Ruokaviraston MTK:lle syksyllä 2020 esittelemän mallin merkittävin ero silloiseen oli kuitenkin itse hakutavassa: Vuoteen 2021 asti Suomessa oli käytössä malli, jossa eläinpalkkioita ei tarvinnut vuosittain hakea. Riitti, että tila oli kerran ilmoittautunut eläinpalkkiojärjestelmään ja ilmoitus oli voimassa siihen saakka kunnes tila perui osallistumisilmoituksen.
Tuottajakentän taistelu tämän mallin puolesta oli kuitenkin jo käytännössä menetetty syksyllä 2020. EU:n komissio oli tehnyt tarkastuksen Suomeen keväällä 2020 ja tuossa tarkastuksessa ilmoitusmenettely oli todettu EU:n komission lakiosaston uuden laintulkinnan vastaiseksi.
Tämä tulkinta pakotti hallinnon lakkauttamaan eläinpalkkioilmoitukset vuoden 2021 lopussa ja järjestämään ensimmäisen eläinpalkkiohaun kevättalvella 2022.
Palkkion maksuperuste
Vuoteen 2021 asti: Palkkiota maksetaan eläimestä niiltä päiviltä, jotka tämä on ollut tilalla. Täyden tuen saadakseen eläimen on täytynyt olla tilan hallinnassa koko vuoden.
Vuonna 2022: Lypsylehmäpalkkiota ja nautapalkkiota emolehmistä ja emolehmähiehoista sekä saaristohiehoista maksetaan eläimestä, joka on ollut palkkiota hakeneen tilan hallinnassa viitepäivänä. Palkkio maksetaan viimeiselle tuenhakijalle niistä ruokintapäivistä, jotka eläin on ollut kyseisen tilan hallinnassa. Nautapalkkio sonneista maksetaan hakijalle, jolla 30 vuorokauden tilallapitoaika täyttyy viimeisenä ja tuki maksetaan kertyneiden ruokintapäivien mukaan. Saadakseen täyden tuen eläimen on pitänyt olla tukikelpoisina tilalla koko tuenmääräytymisajan (1.4.–31.12.).
Vuodesta 2023 lähtien: Emo- ja lypsylehmäpalkkiota ja ulkosaariston nautapalkkiota maksetaan eläimestä, joka on ollut palkkiota hakeneen tilan hallinnassa viitepäivänä. Tuki maksetaan ruokintapäivien perusteella ja voidaan maksaa usealle tuenhakijalle. Sonnipalkkio maksetaan eläimestä, joka on ollut palkkiota hakeneen tilan hallinnassa viitepäivänä. Tuki maksetaan 60 vuorokauden tilallapitoajan täytyttyä ensimmäiselle tuenhakijalle ja kerran eläimen elinaikana. Sonnipalkkiota ei makseta ruokintapäivien perusteella. Saadakseen emo- ja lypsylehmäpalkkion tai ulkosaariston nautapalkkion täysimääräisesti eläimen on pitänyt olla tukikelpoisena tilalla koko tuenmääräytymisjakson 1.2.–31.12. Saadakseen sonnipalkkion täysimääräisesti eläimen on pitänyt olla tilan hallinnassa 60 vuorokauden tilallapitoajan.
Ruokaviraston esitys: Nautapalkkiota maksetaan niistä viljelijän eläintukihakemukseensa kirjaamista tukikelpoisista eläimistä, jotka olleet tilalla ehdoissa määrätyn neljän kuukauden tilallapitoajan (ensimmäisessä haussa ilmoitetut 1.2.–31.5., toisessa haussa ilmoitetut 1.7–31.10.). Täyden tuen saadakseen eläimen on pitänyt olla tilalla koko tilallapitoajan, ensimmäisessä haussa ilmoitettujen 1.2.–31.5. ja toisessa haussa ilmoitettujen 1.7–31.10.
Eläinpalkkioiden muutos oli poliittisesti hankala pala myös viime vuoden kevääseen asti maa- ja metsätalousministerinä toimineelle Jari Lepälle (kesk.).
Sen sijaan, että Suomessa olisi ryhdytty valmistelemaan uutta vuosittaiseen hakemukseen perustuvaa mallia EU:n hyväksymine maksuperusteineen, maa- ja metsätalousministeri keskitti voimat vanhan järjestelmän puolesta lobbaamiseen.
Leppä yritti vielä vuodenvaihteessa 2021/22 vaikuttaa EU-komissioon sen puolesta, että vuosi 2022 olisi voitu vielä viedä läpi vanhalla järjestelmällä. Se ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, päinvastoin.
Virkamieskunnassa todettiin muutos vääjäämättömäksi. Uuden mallin rakentamiseksi oli kulisseissa tehty jo töitä. Muutosta ei kuitenkaan toteutettu tuottajakentän tyrmäämän Ruokaviraston esityksen pohjalta.
Lopputulos oli vielä aiempaakin kaoottisempi himmeli lukuisine eläinryhmineen, tuenmääräytymisperusteineen, viitepäivineen ja ympärivuotisine, kaikkia tilan eläimiä koskevine valvontoineen, joiden karsiminen oli yksi Ruokaviraston syksyn 2020 esityksen tavoitteista.
Valvonta-aika
Vuoteen 2021 asti: Eläinpalkkiovalvontaa tehdään ympäri vuoden.
Vuonna 2022: Eläinpalkkiovalvontaa tehdään ympäri vuoden.
Vuodesta 2023 lähtien: Eläinpalkkiovalvontaa tehdään ympäri vuoden.
Ruokaviraston esitys: Eläinpalkkiovalvontaa tehdään pääasiassa tilallapitoaikana, ensimmäisessä haussa ilmoitettujen eläinten osalta 1.2–31.5. ja toisessa haussa ilmoitettujen eläinten osalta 1.7.–31.10.
Valvonnan kohde
Vuoteen 2021 asti: Tilan kaikki eläimet käydään läpi ja tarkistetaan, että eläin on rekisterissä eikä rekisteriin ilmoitettuja eläimiä puutu. Myös hakemuksen ulkopuoliset eläimet käydään läpi valvonnassa ja esimerkiksi korvamerkkipuutteista seuraa sanktio.
Vuonna 2022: Tilan kaikki eläimet käydään läpi ja tarkistetaan, että eläin on rekisterissä eikä rekisteriin ilmoitettuja eläimiä puutu. Myös hakemuksen ulkopuoliset eläimet käydään läpi valvonnassa ja esimerkiksi korvamerkkipuutteista seuraa sanktio.
Vuodesta 2023 lähtien: Tilan kaikki eläimet käydään läpi ja tarkistetaan, että eläin on rekisterissä eikä rekisteriin ilmoitettuja eläimiä puutu. Myös hakemuksen ulkopuoliset eläimet käydään läpi valvonnassa ja esimerkiksi korvamerkkipuutteista seuraa sanktio.
Ruokaviraston esitys: Valvonnassa tarkistetaan vain hakemuksella ilmoitetut eläimet. Eläimiä ja rekistereitä ei valvonnasta täsmäytetä. Hakemuksen ulkopuolisia eläimiä ei valvonnassa käydä läpi, eikä esimerkiksi korvamerkkipuutteesta näin aiheudu tilalle automaattista sanktiota.
Tuen monimutkaisuutta karsimalla ja palkkion määräytymiseen vaikuttavia viiteaikoja rajaamalla nautapalkkiot olisi voitu niin viime kuin tänäkin vuonna maksaa valtaosaltaan jo joulukuussa.
Nykyisessä järjestelmässä tuen maksuperuste voi muuttua ratkaisevasti vielä vuoden viimeisenäkin päivänä.
Jos ennakoita maksetaan tilanteessa, jossa lopulliset maksuperusteet ovat näin epävarmat, EU vaatii maksajavirastoa pidättämään itsellään tuen kokonaismäärästä riittävän suuren puskurin myöhemmin esiin tulevien virheiden oikaisua varten.
Viime vuonna olisi alkuperäisen aikataulun mukaisessa helmikuun ennakkomaksuerässä voitu maksaa 70 prosenttia nautapalkkioiden kokonaismäärästä. 30 prosentin osuus olisi riittänyt mahdollisten virheiden korjauspuskuriksi eli kesäkuussa maksettavaksi loppueräksi.
Kun maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vuosi sitten järjesteli nautapalkkioihin vajaan kahden kuukauden aikaistuksen, puskuri piti virheiden riskin vuoksi kaksinkertaistaa. Joulukuun erässä nautapalkkiosta maksettiin 40 prosenttia, ja valtaosa kokonaismäärästä pysyi valtion kassassa kesäkuuhun asti.
- Osaston luetuimmat
