Toveri: Miksi 150 000 sotilasta turvaisi Ukrainaa, kun ylivoimainen ase on jo olemassa?
USA:n Putinia mielistelevä äänestyskäyttäytyminen YK:ssä ihmetyttävät naiiviudellaan Pekka Toveria.
Meppi Pekka Toveri luonnehtii Naton eurooppalaisten maiden ilmavoimia nopeiksi ja tehokkaiksi. Kuva: Jaana Kankaanpää, Jouni Porsanger, koonnut: Aatu JaakkolaEuroparlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kummeksuu puheita massiivisista maajoukoista Ukrainaan.
Julkisuudessa on kaavailtu 150 000 miehen joukkoja turvaamaan rauhaa Venäjää vastaan, jos Ukrainaan saadaan aselepo tai rauha.
Toverin mukaan Naton eurooppalainen pilari seisoo tukevasti muunkin kuin vain maavoimiensa varassa.
”Euroopasta löytyy kolminkertainen määrä hävittäjäkoneita Venäjän ilmavoimiin verrattuna ja ne ovat myös uudempia, paremmin ylläpidettyjä ja paremmin koulutetulla henkilöstöllä”, Toveri kommentoi MT:lle.
Hän ei näe mitään syytä ryhtyä kokoamaan eurooppalaisten maiden massiivista joukkoa tässä tilanteessa.
”Miksi niin tehtäisiin, kun käytössä on nopea ja tehokas ilma-ase. Se on ollut lännen asevoimien perusta vuosikymmeniä”, Toveri kysyy.
Toveri arvioi Ukrainan sodan perusteella, että Venäjän ilmavoimat ovat osoittautuneet kykenemättömiksi tekemään vaativia ilmaoperaatioita ja hankkimaan ilmaherruutta.
”Venäjän ilmapuolustus on myös osoittautunut hampaattomaksi länsimaista teknologiaa vastaan toimittaessa.”
”Se oli lapsellista mielistelyä.”
YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan.
Päätöslauselma lupaa sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen
Yhdysvallat äänesti länsimaiden yllätykseksi päätöslauselmaa vastaan. Vastaan äänestäneiden joukossa olivat muun muassa Israel, Pohjois-Korea, Unkari ja Venäjä.
Yhdysvallat ja Venäjä asettuivat maanantaina toistamiseen samalle puolelle. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, jossa Venäjää ei kutsuta hyökkääjäksi.
Lauselmassa ei niin ikään mainita Ukrainan alueellista koskemattomuutta lainkaan.
USA:n maanantaiset äänestykset YK:n kahdessa eri istunnossa toimivat Toverin mielestä huonosti, jos Venäjän presidentti Vladimir Putinia maaniteltiin hyville mielin neuvotteluiden alla.
”Se oli lapsellista mielistelyä, jonka Putin näkee heikkouden osoitukseksi eikä mitenkään lisää hänen haluaan myönnytyksiin neuvotteluissa”, Toveri kuittaa.
”Venäjälle olisi etua, jos jenkit vähentäisivät puolustusmenonsa puoleen.”
Uskottavuudeltaan vähintäänkin kyseenalaiseksi Toveri luokittelee avaukset, joissa USA:n presidentti Donald Trump väläyttää puolustusmenojen puolittamista nykytasostaan.
Putinin kannatti ajatusta, jonka mukaan USA leikkaisi menojaan 50 prosentilla ja Venäjä samoin 50 prosentilla. Sen jälkeen Kiina voisi tulla mukaan, jos se haluaisi.
”Näin otsikot, ne ovat höpöhöpö-puheita. Venäjän suurvalta-asema perustuu juuri sen asevoimiin, koska maan talous on niin heikoilla.”
Toverin mukaan ”Venäjälle olisi etua, jos jenkit vähentäisivät puolustusmenonsa puoleen”.
Silloin USA keskittyisi lähinnä vain kotimaansa puolustukseen ja ydinaseisiinsa, mutta Venäjä voisi piilottaa asemenojaan varjobudjettiinsa.
”Kiina taas ei suostu asevoimiensa puolittamiseen milloinkaan.”
Venäjän puolustusmenoja on kasvatettu roimasti sen aikana, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Valtava varustelu on pitänyt yllä Venäjän talouskasvua sodan aikana, mutta myös kiihdyttänyt inflaatiota.
Puolustuksen ja turvallisuuden osuus maanbruttokansantuotteesta kasvoi viime vuonna 8,7 prosenttiin.
Juttuun on täydennetty 26.2. klo 9:41: Toverin mukaan Naton eurooppalainen pilari seisoo tukevasti muunkin kuin vain maavoimiensa varassa.
”Se oli lapsellista mielistelyä, jonka Putin näkee heikkouden osoitukseksi eikä mitenkään lisää hänen haluaan myönnytyksiin neuvotteluissa.”
- Osaston luetuimmat
