Euroopalle Saksan vaalitulos voi parhaassa tapauksessa olla huomattava helpotus − uudelta kanslerilta heti tyly viesti Trumpille

Saksan uuteen parlamenttiin tulee selkeä oikeistoenemmistö. Vaalien voittaja vajaan 30 prosentin kannatuksella on oikeistounioni CDU/CSU:n kansleriehdokas Friedrich Merz.

Liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraattien (SPD) kannatus romahti reiluun 16,5 prosenttiin. Se on puolueen historian huonoin tulos.

Vaalien toinen suuri voittaja on laitaoikeiston Vaihtoehto Saksalle (AfD) yli 20 prosentin kannatuksella. Vihreiden kannatus pysyi jotakuinkin ennallaan ja vasemmistopuolue Linke yllätti loppukirillään ja vajaan yhdeksän prosentin kannatuksella.

Scholzin hallitukseen kuulunut liberaalipuolue FDP putosi pois parlamentista. Samoin kävi lopulta laitavasemmiston Venäjä-myönteiselle BSW:lle, joka jäi 14000 äänen päähän viiden prosentin äänikynnyksestä.

Friedrich Merz pystyy nyt muodostamaan kahden puolueen enemmistöhallituksen SPD:n kanssa. Jo etukäteen oli selvää, että AfD:n kanssa oikeistounioni ei tee hallitusyhteistyötä.

Merzin hallitussavotta ei ole helppo. Ei, vaikka molemmat maltillisen keskustan puolueet tiedostavat selvästi vastuunsa nykyisessä kriittisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Euroopan kannalta oleellista on se, minkälaista Ukraina- ja Venäjä-linjaa Merzin tuleva hallitus lähtee vetämään.

Yhdysvalloille tuleva kansleri lähetti kitkerän viestin heti vaali-iltana. Hänen mukaansa Euroopan pitää askel askeleelta ottaa etäisyyttä USA:han ja että myös puolustusliitto Naton luotettavuus on nyt vaakalaudalla Yhdysvaltojen uuden hallinnon vuoksi.

SPD on kolme vuotta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana ollut varovaisempi, mitä tulee Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Avainkysymys on, kuka nousee demareiden kärkinimeksi hallitusneuvotteluissa.

Nykyinen liittokansleri Scholzin ei lähde mukaan Merzin hallitukseen. Jos SPD:n veturi on nykyinen puolustusministeri Boris Pistorius yhdessä puheenjohtaja Lars Klingbeilin kanssa, yhteistyö on helpompaa.

Saksan tulevalla Ukraina-politiikalla on vahva talouskytkentä. Jos Berliinin tuleva hallitus pystyy väljentämään omaa velkajarruaan ja suostuu siihen, että EU-maiden puolustusta vahvistetaan yhteisillä rahoitusjärjestelyillä, ehkä jopa unionin yhteisellä velalla, koko Eurooppa voi suhtautua tulevaisuuteen himpun verran luottavaisemmin. Demarit ovat liputtaneet joustavamman velka- ja vajepolitiikan puolesta.

Sisäpoliittisesti avainkysymykseksi Saksan tulevaisuuden kannalta nousee talouden elvyttämisen ohella tuleva ulkomaalaispolitiikka. Viime vuotta ja viime kuukausia synkistivät ulkomaalaistaustaisten tekemät terrori-iskut. Ne satoivat vaaleissa ennen muuta AfD:n, mutta myös CDU/CSU:n laariin.

Oikeistounioni pystyy yhdessä SPD:n kanssa tiukentamaan ulkomaalaislinjaa merkittävästi. Vihreiden kanssa se olisi ollut selvästi vaikeampaa.

Vaalitulos osoitti, että maltillisen poliittisen keskustan surkastuminen jatkuu myös Saksassa. Poliittiset äärilaidat vetoavat erityisesti nuoriin. AfD:n kategorinen sulkeminen hallituskoalitioiden ulkopuolelle takaa jo yksin sen, ettei laitaoikeiston kannatus ainakaan laske.

Koko ajan on muistettava, että CDU/CSU:n ja SPD:n parlamenttienemmistö on erittäin kapea. Hallitus voi myös ajaa päin seinää, koska demarileiri saattaa hajota erityisesti talouspolitiikassa, mutta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varsinkin silloin, kun on päätettävä suhteista Venäjään.

Joka tapauksessa Saksaan pitäisi saada toimintakykyinen hallitus mahdollisimman pian. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump runnoo yhdessä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Ukrainaan rauhaa, joka voi olla katastrofi Ukrainalle ja voitto hyökkääjä Putinille.

Euroopan tulisi koota rivinsä pikavauhtia, jos kaikkein sietämättömin katastrofi halutaan estää. EU-maat kokoontuvat hätähuippukokoukseen 6. maaliskuuta. Tältä kokoukselta on turha odottaa suuria ratkaisuja, koska Saksassa ei vielä tuolloin ole uutta hallitusta. Merz on luvannut, että koalitio olisi kasassa pääsiäiseen mennessä.

Juttua on päivitetty 24.2. klo 8.30. Toisin kuin jutussa aikaisemmin mainittiin laitavasemmiston BSW ei lopulta noussut parlamenttiin. Se muutti vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen asetelmaa ratkaisevasti.

Juttuun on tehty korjaus 24.2. klo 10.35. Friedrich Merz on CDU/CSU:n kansleriehdokas, ei CSU/CSU:n kuten jutussa virheellisesti kirjoitettiin. Yllä olevissa päivitystiedoissa laitavasemmiston BSW oli virheellisesti laitaoikeistopuolue.