Trumpin rauhanoperaatiolla on kannattajia Saksassa − heidän äänensä voivat olla kohtalokkaita koko Euroopalle

Saksan sunnuntaina pidettäviä ennenaikaisia parlamenttivaaleja seurataan silmä tarkkana koko Euroopassa. Suurin EU-maa ei viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana ole pystynyt ottamaan sille kuuluvaa johtoroolia. Vaalien jälkeiseltä hallitukselta odotetaan paljon.

Suurimmat odotukset kohdistuvat toisaalta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, toisaalta talouteen. Nämä kaksi ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin johdolla on käynnistetty neuvottelut, joilla yritetään lopettaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa ja Eurooppaa kuulematta. Ne näyttävät etenevän vauhdilla kohti Ukrainan ja Euroopan kannalta katastrofaalista loppuratkaisua.

Nimenomaan Saksalta odotetaan nyt johtajuutta. Euroopan pitäisi koota nopeasti rivinsä ja yrittää torjua katastrofi. Ukrainan sotilaallista tukea olisi lisättävä, EU-maiden puolustusta tulisi vahvistaa ja Venäjän vastaisia pakotteita tiukentaa.

Kaiken tämän on tapahduttava nopeasti ja kaikki tämä edellyttää satojen miljardien investointeja. Ne jäävät torsoiksi, jos Saksan talous ei elvy eikä EU:n suurin kansantalous suostu siihen, että aseita hankitaan Ukrainalle ja EU-maille yhteisen velan turvin.

Venäjän hyökkäyssodalla ja Trump-vetoisilla rauhanneuvotteluilla on merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.

Viime metreillä hienoisessa nousussa ovat ne puolueet, joiden mielestä USA:n ja Venäjän neuvotteluita sodan lopettamiseksi ei saisi nyt vaarantaa Venäjän vastaisilla pakotteilla tai Ukrainan sotilaallisen tuen lisäämisellä.

Nykyisten hallituspuolueiden eli sosiaalidemokraattien (SPD) ja vihreiden sekä kohti vaalivoittoa etenevän oikeistounionin (CDU/CSU) varoitukset Venäjän kasvavasta uhasta ja presidentti Vladimir Putinin ehdoilla räätälöitävästä rauhasta heilauttavat kannatusta mieluummin alas- kuin ylöspäin.

Esimerkiksi epäilyt siitä, että Itämeren kaapelirikoissa, myös kuluneella viikolla havaitussa, olisi kysymys Venäjän hybridi-iskuista, eivät tunnu hetkauttavan suurta yleisöä Saksassa.

Erityisesti itäisessä Saksassa on paljon niitä äänestäjiä, joiden mielestä kaikkien pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta sotiminen Ukrainassa saadaan loppumaan. Heille kelpaa sellainenkin rauha, jossa Ukraina menettää itsemääräämisoikeuttaan ja joka horjuttaa koko Euroopan turvallisuutta.

Trumpin rauhanoperaatiota puoltavat Saksassa sekä äärivasemmisto (Linke ja BSW) että laitaoikeisto eli Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD). Näiden kaikkien kannatus on vahvistunut kuluneen viikon mittauksissa.

Saksalta voi odottaa johtajuutta ja ryhdistäytymistä vain, jos todennäköinen vaalivoittaja, kristillisdemokraattista CDU:ta johtava Friedrich Merz pystyy muodostamaan vahvan kahden puolueen hallituksen joko SPD:n tai vihreiden kanssa.

Viimeiset mittaukset eivät tässä suhteessa lupaa hyvää. AfD:n ja pienpuolueiden menestys nakertaa CDU:n kannatusta niin, ettei Merz saa kasaan toivomaansa enemmistöä. Hallitus kyllä syntyy, mutta se voi olla yhtä heikko ja hapuileva kuin nykyinen liittokansleri Olaf Scholzin johtama.