Yhdysvallat on Suomelle ja Natolle edelleen luotettava liittolainen, Häkkänen sanoo. Kahdenvälisen suhteen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kuva: Kari Salonen
Häkkänen: Euroopan pitää taata Ukrainan taistelukyky yksin, jos Yhdysvallat ajaa rauhaa huonoin ehdoin
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää Yhdysvaltoja edelleen luotettavana liittolaisena. Ilman Natoa puolustusmenojen pitäisi olla yli kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta.Tilaajalle
Yhdysvaltojen nopeasti muuttuneesta Ukraina-suhtautumisesta huolimatta suurvalta on edelleen luotettava Nato-liittolainen, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo. Kuva: Kari SalonenEuroopalla pitää olla välitön kyky korvata Yhdysvaltojen Ukrainalle myöntämää tukea siltä varalta, että Yhdysvallat pyrkii painostamaan rauhanneuvotteluja Ukrainalle sopimattomin ehdoin, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
”Niin me voimme kertoa Ukrainalle, että he voivat jatkaa taistelua, ja määrittää itse ehtoja Venäjälle”, Häkkänen sanoo.
”Apu pitää organisoida Euroopan unionin huippukokouksen kautta, ja sen pitää olla kristallinkirkas. EU:lta ja halukkailta mailta, kuten Briteiltä ja Norjalta pitää saada merkittävä avoin valtakirja Ukrainalle tilata aseistusta, mistä haluaa.”
Häkkäsen mukaan tämä on ainoa viesti, johon Ukraina pystyy luottamaan siitä, ettei sen tuki romahda, eikä rauhaa voida sanella heidän puolestaan.
”Vauhti on kova, ja jos Eurooppa ei ole pöydässä niin on tässä virheen ja vaaran paikkoja”
Yhdysvaltojen nopeasti muuttuneesta Ukraina-suhtautumisesta huolimatta suurvalta on edelleen luotettava Nato-liittolainen, Häkkänen sanoo.
”Meillä oli perusteellinen kahdenvälinen tapaaminen uuden puolustusministerin kanssa. Hän sanoi, että he ovat sitoutuneet Natoon, mutta Euroopan maiden pitää maksaa enemmän omasta puolustuksestaan”, hän kertoo.
”Se on sinänsä ihan reilu vaatimus, eikä se ole uusi vaatimus. Nato-luottamus on hyvä, ja me tulemme jatkossa syventämään myös kahdenvälistä yhteistyötä. Suomen turvallisuuden kannalta on yhtä tärkeä tämä kahdenvälinen USA-suhde kuin koko Euroopan USA-suhde.”
Naton puolustusmenotavoitteessa on selvää nostopainetta nykyisestä kahdesta prosentista bruttokansantuotteesta. Asiasta neuvotellaan parhaillaan Naton sisällä, ja luvun odotetaan löytyvän ensi kesän puolustusministerikokoukseen mennessä.
Häkkänen ei halua arvioida sitä, mihin luku neuvotteluissa asettuu, mutta muistuttaa sen pohjautuvan uhka-arvioihin siitä, millaisia kykyjä Venäjällä ja sen liittolaisilla on.
”Sieltä tulee se hintalappu, ja se ei tule olemaan pieni”, hän sanoo.
”Meillä etulinjan maana ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa uskottavaa ja vahvaa Natoa.”
Nato-jäsenyys kuitenkin helpottaa myös Suomen varautumista.
”Jos me ei oltaisi Natossa tällaisessa maailmanajassa, niin ei kuule kuusi prosenttia riittäisi”, hän sanoo.
Mitä kasvavilla puolustusmäärärahoilla sitten tehtäisiin?
Häkkäsen mukaan Suomella ei ole pulaa järkevistä käyttökohteista. Lisäinvestointeja tehtäisiin esimerkiksi kotimaiseen puolustusteollisuuteen, sekä lääkkeiden ja raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseen.
”Lisäksi esimerkiksi maapuolustuksen uudistamiseen menee seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän rahaa kuin hävittäjä- ja laivuehankintoihin yhteensä”, Häkkänen sanoo.
Uusia varuskuntia Suomeen tuskin on tulossa, mutta nykyisissä toiminta laajenee yhteistyössä liittolaisten kanssa, Häkkänen sanoo.
”Rauha ei voi olla semmoinen, joka auttaa Venäjää vahvistumaan taloudellisesti ja sotilaallisesti. Se olisi Suomelle huono rauha.”
Yhdysvaltojen uusi hallinto on saanut Ukrainan tukijoiden hiukset harmaantumaan. Esimerkiksi keskiviikkona presidentti Donald Trump esitti julkisuudessa Ukrainan aloittaneen sodan, ja myöhemmin syytti Ukrainan Volodymyr Zelenskiyä diktaattoriksi sosiaalisessa mediassa.
”Vauhti on kova, ja jos Eurooppa ei ole pöydässä, niin on tässä virheen ja vaaran paikkoja”, Häkkänen sanoo.
”Mutta pistäisin myös vähän öljyä laineille, että ei kannata säikähtää ihan jokaista räpsäystä somessa, vaikka jotkin lausunnot Yhdysvaltojen suunnasta ovatkin erikoisia.”
Yhdysvaltojen halu irtautua sodasta nopeasti ole Häkkäsen mukaan tullut Euroopalle yllätyksenä, sillä siitä on puhuttu jo puoli vuotta.
”Kyse on siitä, onko Eurooppa ollut valmistautunut tähän. Nyt tässä juostaan ratkaisua kasaan pikavauhdilla sitten.”
”Meillä etulinjan maana ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa uskottavaa ja vahvaa Natoa.”
Kestävää rauhaa Ukrainaan tai Eurooppaan ei saada, jollei Ukrainassa ja Naton rajoilla ole uskottavaa puolustuskykyä ja pelotetta.
”Rauha ei voi olla semmoinen, joka auttaa Venäjää vahvistumaan taloudellisesti ja sotilaallisesti. Se olisi Suomelle huono rauha.”
Julkisuudessa on ehditty käydä jo keskustelua rauhansopimuksen jälkeisestä rauhanturvaoperaatiosta ja Suomenkin osallistumisesta siihen. Häkkänen muistuttaa, että tilanne Ukrainassa on hyvin erilainen, kuin tyypillisissä rauhanturvaoperaatioissa.
”Tässä on vastapuolella yksi maailman keskeisin sotilasmahti. Se ei ole mikään normaali rauhanturvaprosessi, vaan enemmänkin oikean sotilaallisen vastapidäkkeen rakennusprosessi. Se on vielä kesken koko asia, koska sota on käynnissä, niin tämä ei ole vielä ajankohtainen kysymys.”
”Suomen osalta olemme erityisen pidättyväisiä, koska meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, ja meidän täytyy koko ajan pitää oma toimintavalmius hyvänä.”
- Osaston luetuimmat
