"Yhdysvallat ei ole vaihtanut puolta, vaan asentoa", poliittisen historian tutkija arvioi
Naton uskottavuus on ottanut professori Juhana Aunesluoman mukaan vastaan kovia iskuja jo nyt.Tilaajalle
Saksalaisvalmisteisia Leopard A2 A4-taistelupanssarivaunuja Suomen oloissa. Samoja vaunuja Ukraina tarvitsisi lisää puolustusotaansa. Kuva: Markku VuorikariYhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hämmentävän myötäsukaiset kommentit Venäjän Ukrainassa käymälle sodalle ovat nostaneet esiin kysymyksen, onko Yhdysvallat ajautunut konfliktissa Venäjän puolelle.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoman mukaan johtopäätöstä Yhdysvaltain liukumisesta Venäjän puolelle on liian aikaista tehdä, vaikka Trumpin viime päivien ulostulot herättävätkin laajalti ihmetystä, jopa tyrmistystä.
”Yhdysvallat ei ole vaihtanut puolta, mutta asentoa kylläkin. Lähiviikot selventävät, mihin suuntaan tilanne kehittyy.”
Poliittisen historian tutkijan mukaan puolen valinta tulisi konkreettisesti eteen tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä pääsevät sopuun keskenään sodan päättämisestä, mutta Ukraina haluaa sitä jatkaa. Tai jos sota päättyy tulitaukoon, solmitaan aselepo ja Ukrainaa aletaan jakamaan Venäjän toiveiden mukaan.
”Miten Yhdysvallat silloin itsensä asemoi, sitä ei kukaan tiedä. Varmaa kuitenkin on, että Yhdysvalloissa on paljon tahoja aina Trumpin omaa puoluetta myöten, jotka ovat jo nyt tyrmistyneitä presidentin nykyisestä lähentymisestä Putinin kanssa.”
”Trumpilla on kuristusote republikaanisesta puolueesta”.
Oma kysymyksensä on, onko tuolla vastustuksella mitään vaikutusta siihen politiikkaan, jota Trump aikoo toteuttaa.
”Yhdysvaltain presidentti voi johtaa maataan varsin itsenäisesti. Trumpilla on kuristusote republikaanisesta puolueesta ja hän saa tukea maan talouselämältä.”
Trumpin päätös avata neuvotteluyhteys suoraan Venäjän kanssa yli EU:n on tulkittu pyrkimyksenä hajottaa sen yhtenäisyyttä, kuten EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas alkuviikosta totesi. Aunesluoma on epäileväisempi.
”Trumpin maailmassa EU on niin epäkiinnostava byrokratiapesäke, että hän tuskin uhraa sille paljonkaan ajatuksia. Sen sijaan Venäjän ja Kiinan välien heikentäminen on varmasti yksi motiivi hänellä lähentyä Venäjää. On päivänselvää, että Trump käyttää Ukrainan sotaa vetääkseen Venäjää pois Kiinan vanavedestä”, hän toteaa.
Aunesluoman mukaan Trumpin toisen kauden ensimmäiset kuukaudet ovat heikentäneet Suomen turvallisuutta välillisesti heikentämällä Naton uskottavuutta. Suomen liittyminen Natoon on nähty johdonmukaisena seurauksena Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Nyt tuo Nato ei ole ainakaan ulospäin samassa iskussa kuin vielä liittymisen aikaan.
”Yksikään poliitikko ei tätä voi ääneen sanoa, mutta olen sitä mieltä, että Naton arvovalta ja uskottavuus on kärsinyt kolauksen. Trump ei ole sitoutunut Natoon ja se on romuttanut luottamusta Natoon aina sen keskeistä turvatakuuta eli viidettä artiklaa myöten.”
Kyseinen artikla velvoittaa Naton jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla”, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö aina ydinasepelotetta myöten. Kärsimästään kolauksesta huolimatta pelote toimii yhä.
”Kukaan ei ole niin hullu, että lähtisi kokeilemaan toimiiko artikla viisi myös käytännössä.
Euroopan puolustuksen ottaminen omiin käsiin on Aunesluoman mukaan tullut yhä vääjäämättömämmäksi. Siinä välissä Ukrainan sotilaallista tukemista ei saa lopettaa, toisaalta katteettomia lupauksia tuesta ei saa antaa.
”Nyt elämme vaikeinta vaihetta, kun Euroopan oma puolustusmateriaalituotanto on yhä alamaissa. Ongelman vakavuutta ei ole vielä ymmärretty. Jos olisi, niin EU-maiden puolustusbudjetit eivät liikkuisi muutamissa prosenteissa, vaan olisivat ihan jotain muuta”, Aunesluoma sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
