Lunnikohu nosti esille sekavan tilanteen – kenen vastuulle huonokuntoisena löytyvät linnut ja muut villieläimet kuuluvat?

Tämän viikon tiistaina poliisi tiettävästi ampui Joensuussa talon pihaan laskeutuneen lunnin, kun asukas oli ilmoittanut siitä pelastuslaitokselle. Birdlife Suomi pitää linnun ampumista poliisin osalta virhearviona. Mutta mitä lunnille olisi pitänyt tehdä ja kenen olisi kuulunut auttaa lunnia?

Poliisille välitettäviä eläintehtäviä ovat eläinsuojelurikokset ja eläinten aiheuttamat järjestyshäiriöt, jollaisia ovat esimerkiksi tilanteet, jossa hirvieläin tai hevonen juoksee moottoritiellä tai suurpeto liikkuu taajama-alueella.

Jos auto on kolaroinut tiellä poukkoilleeseen hirveen tai valkohäntäpeuraan tulee soittaa hätäkeskukseen. Tarvittaessa soitto hätäkeskukseen käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi poliisin virka-apuna toimiva riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (srva) käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen tai lopettamisen.

Ongelmia tuottaa näissäkin tapauksissa se, että osassa Suomea srva-toimijat ovat vähentyneet tai lopettaneet poliisin auttamisen. Esimerkiksi Espoossa kuolleiden eläinten hävittämisestä syntyneeseen rahakiistaan ei ole löydetty ratkaisua ja paikallinen riistanhoitoyhdistys on irtisanonut sopimuksen poliisin kanssa.

Itä-Suomen rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen toteaa viestipalvelu X:ssä, että poliisille kuuluvien eläintehtävien kirjo on laaja, joka osittain tuo haasteita niiden hoitamiseen.

”Työtä tehdään kokoajan sen eteen, että suorituskykymme kehittyy”, Pohjolainen lupaa.

Pelastustoimen tehtäviä ovat muun muassa omaisuudeksi lukeutuvien eläinten, kuten maatalouden tuotantoeläimien auttaminen kiireellisessä hädässä ja nostolavaa tai muuta erikoiskalustoa vaativat pelastustehtävät. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi eläimen pelastaminen sortumasta, jäistä tai kaivosta.

Vuoden alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista velvoittaa jokaista auttamaan huonokuntoisena löytynyttä eläintä. Lain mukaan eläin on lopetettava, jos se on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan.

Villieläimen tilan arviointi on kuitenkin vaikeaa ilman kokemusta eikä asia kuulu selkeästi poliisille tai pelastustoimelle. Toisaalta villieläinhoitoloihin tuodaan paljon turhaan esimerkiksi rusakonpoikasia, koska niitä on virheellisesti luultu emon hylkäämiksi.

Birdlife Suomi kehottaa tällaisissa tilanteissa ottamaan yhteyttä paikalliseen eläinsuojelujärjestöön tai linnun kohdalla lintuharrastajien yhdistykseen.

Jarmo Lautamäki huolehti keväällä siilistä villieläinhoitolassaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Varsinaisia vuorokauden ympäri olevia villieläinhoitoloita on Suomessa melko vähän eikä niitä ole rekisteröity. Jampan villieläinhoitolaa Mikkelissä pitävä Jarmo Lautamäki totesi Maaseudun Tulevaisuudelle aiemmin, että hoitoloiden löytäminen on vaikeaa, eivätkä välttämättä edes viranomaiset tiedä paikallisista hoitoloista.

"Mielestäni olisi hyvä, jos hoitolat rekisteröitäisiin. Liian usein villieläimiä lopetetaan turhaan, kun loukkaantuneita eläimiä ei osata ohjata hoitoloihin”, Lautamäki totesi tuolloin.

Villieläinten hoitamiseen perehtyneitä ihmisiä on Suomessa vähän. Lautamäki huolehtii laajasta alueesta Mikkelin ympäristössä. Lautamäki kertoo, että hoitajan pitää tietää eläinten ravinnosta ja luontaisesta käyttäytymisestä ja muistuttaa, että esimerkiksi petolintujen pyydystys on sellaista, että siinä pitää tietää mitä tekee.

Suomesta on viikon sisällä löytynyt neljä lunnia. Kontiolahdelta, Kolarista ja Savukoskelta löytyneet linnut on otettu hoitoon. Suomeen eksyneet lunnit ovat yleensä väsyneitä ja nälkiintyneitä, mutta ne olisi Birdlife Suomen mukaan yleensä hoidettavissa kuntoon.

Birdlife Suomen tiedotteessa todetaan, että luonnonvaraisten eläinten hoitoon erikoistuneet henkilöt ja lintuasiantuntijat voivat arvioida hoidon tarvetta, antaa ohjeita sekä tarjota apua linnun kiinniottamiseen tai kuljettamiseen lähimpään hoitopaikkaan.

Esimerkiksi Heinolan lintuhoitolaan tulee vuosittain hoitoon noin 200–250 lintua, joista 30–40 prosenttia pystytään palauttamaan luontoon. Lintuhoitolaan toimitetaan lintuja hoitoon joka puolelta Suomea.