

Ilmaston lämpeneminen jatkuu reippaasti ainakin 2060-luvulle asti ja Keski- ja Etelä-Euroopan kuumuus ja kuivuus pahenee, Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas sanoo.
Maailman maataloustuotanto vähenee, kun joet kuivuvat, sateet vähentyvät eikä kasteluvettä ole saatavissa.
Lämpenemisen lisäksi suuri pitkän aikavälin uhka on merien vedenpinnan nousu. Meri nousee puolesta metristä metriin vuosisadan kuluessa, kun jäätiköt sulavat ja pahimmillaan jopa 10 metriä vuoteen 2300 mennessä.
Tukalien säiden lisääntyessä Etelä-Euroopassa on mahdollista, että turistivirrat suuntautuvat entistä enemmän leudompien säiden Pohjolaan, Taalas pohtii.
Myös Suomessa ja muualla Pohjolassa voi olla nykyistä pitempiä kuivuusjaksoja, mutta lähivuosikymmeninä Pohjola hyötyy verrattuna muuhun Eurooppaan. Täällä on vettä ja lämpöä entistä enemmän.
”Omasta tuotannosta kannattaa pitää huolta. Kasvukausi on jatkuvasti pitenemässä eli maatalous on yksi hyötyjistä.”
”Metsät kasvavat kosteuden ja lämmön vaikutuksesta entistä paremmin, vaikka vaihtelua vuodesta toiseen tulee esiintymään jatkossakin. Kuivuus lisääntyy useilla alueilla maailmassa, mutta Pohjoismaissa tilanne on parempi .”
”Suomi ja Ruotsi ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta metsätalouden harjoittamisesta ja hiilinielun kasvattamisesta maailmassa”, Taalas toteaa.
”Suomessa kiinnitetään runsaasti huomiota metsien hiilinieluihin, kun 85 prosenttia ilmastonmuutoksesta johtuu fossiilisista polttoaineista ja 15 prosenttia metsäkadosta etenkin Etelä-Amerikan, Aasian ja Afrikan sademetsissä.”

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan Suomi voi lisätä hakkuitaan (MT 5.9.) , koska täällä metsä kasvaa selvästi enemmän kuin sitä hakataan. Luontojärjestöjen mielestä hakkuita pitäisi vähentää hiilinielujen kasvattamiseksi.
Taalas ei halua ottaa hakkuiden määrään kantaa, koska ei ole alan asiantuntija. Hän kuitenkin kummastelee keskustelun polttopisteen olevan hiilinieluissa, vaikka Suomi on onnistunut pitkän aikavälin metsätaloudessaan hyvin.
”Täällä on tehty jo paljon, Suomi on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään kolmanneksi eniten maailmassa viime 15 vuoden aikana.”
Hiilinielukeskustelun taustalla Suomessa on osin maailman kunnianhimoisin tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035, jonka vuoksi katseet kääntyvät ongelman aiheuttajasta eli fossiilisista polttoaineista maa- ja metsätalouteen, josta toivotaan apuja. ”Pohjoismaiden tai Suomen hiilinieluilla ei kuitenkaan ilmasto-ongelmaa selätetä.”
”Jos Suomessa vähennetään hakkuita, ne voivat siirtyä muualle. Ja mahdollisesti sellaisiin maihin, jossa metsiä hoidetaan huonommin, esimerkiksi Venäjälle”, Taalas pohtii.
Metsätaloudessa pitäisi Taalaksen mukaan ensimmäiseksi saada lopetettua trooppisten maiden metsäkato, jossa Suomellakin olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän.
”Globaalisti voidaan lisätä hiilinieluja. Yksi hyvä esimerkki on UPM:n Uruguayn eukalyptusviljelmät.”
Saharan kuiva ilmasto ja maaperän laatu eivät ole optimaalisia puiden kasvulle.
Taalas suhtautuu ilmastonmuutoksen sekä siihen sopeutumiseen erittäin vakavasti.
Sota Ukrainassa ei sinällään juuri lisää kasvihuonepäästöjä, mutta Venäjä rajoittaa kaasun myyntiä, mikä lisää muun muassa kivihiilen käyttöä lyhyellä aikavälillä. Jatkossa se voi johtaa puhtaampaan energiaan, tuuli- ja aurinkovoimaan, bioenergiaan ja pienten sarjaydinvoimaloiden tuloon.
Ilmastonmuutoksen vähentämiseksi Taalas kehottaa käyttämään puuta sementin ja teräksen tilalla, vähentämään raivattujen sademetsien soijalla ruokitun lihakarjan lihan syömistä ja suosimaan kevyttä liikennettä.