
Vaatteita valmistava Varpuke oy sai alkunsa Lapinlahden Varpaisjärvellä vuonna 1978.
”Alun perin tehtiin paljon rahtiompelua alihankintana. 1970- ja 1980-luvuilla vaatteita vietiin paljon Neuvostoliittoon”, toimitusjohtaja Yrjö Ronkainen kertoo.
1980-luvun lopulla yhtiön vaatevalmistus alkoi painottua enemmän työvaatteisiin.
Varpukkeen perusti Yrjö Ronkaisen äiti Maila Ronkainen. Yrjö-poika siirtyi omistajaksi ja yrittäjäksi vuonna 2009.
2017 Varpukkeen rinnalle perustettiin Wearia Finland oy.
”Wearia sai alkunsa, kun haluttiin vauhdittaa tuotekehitystä. Aloimme keskittyä enemmän palosuojattuihin, sertifioituihin työvaatteisiin.”
”Vuodet 2024 ja 2025 olivat meille erityisen vaikeita, kun matalasuhdanne oli syvimmillään.”
Yrjö Ronkaisen mukaan Varpuke oy:n toiminta oli pitkään vakaalla pohjalla, mutta 2020-luvun edetessä taloudelliset vaikeudet alkoivat kasautua.
”Vuodet 2024 ja 2025 olivat meille erityisen vaikeita, kun matalasuhdanne oli syvimmillään. Kun laskusuhdanne iskee päälle, se näkyy meillä nopeasti ja jyrkästi. Työvaatteiden kysyntä tyssää, kun yt-neuvottelut pyörivät ja yrityksiä menee konkurssiin”, yrittäjä kertoo.
Viime vuonna Varpuke oli Ronkaisen mukaan sopinut pankin kanssa lyhennysvapaista.
”Finnvera oli lainoissa takaajana ja pankki vaati kolmikantaneuvottelun, joka käytiin kesäkuussa Teamsilla. Meille luvattiin silloin vuodeksi lyhennysvapaita.”
Pankki myönsi heti kolmen kuukauden lyhennysvapaat. Kun Ronkainen palasi loppukesästä asiaan, oli pankin yhteyshenkilö vaihtunut.
”Uusi henkilö sitten ilmoitti, etteivät lyhennysvapaat onnistukaan. Yrityksemme osalta se oli siinä. Aloitin välittömästi konkurssin valmistelun, sillä emme olisi kestäneet vuoden loppuun saakka.”

Työvaatteita valmistava yritys ajettiin konkurssiin. Seuraavana keväänä Ronkainen osti Wearia Finland oy:n kautta suurimman osan työkoneista takaisin konkurssihuutokaupassa.
”Ehkä onni onnettomuudessa oli, että kauheasti ei ollut ostajia liikkeellä tuolloin.”
Varpuke joutui konkurssin myötä irtisanomaan koko henkilöstönsä ja Varpaisjärven keskustassa sijainnut työhalli siirtyi pankin haltuun.
Yrjö Ronkainen pääsi kuitenkin aloittamaan yritystoiminnan uudelleen jo tämän vuoden alussa. Tuotantotilat siirtyivät takaisin vanhaan navettaan remontoituun työhalliin, josta Varpuke oli saanut alkunsa 1978.
”Ennen konkurssia meillä oli kymmenen työntekijää. Aloitimme toiminnan kuudella, ja hiljattain palkkasimme seitsemännen”, yrittäjä mainitsee.
Työntekijöistä kaksi kulkee Varpaisjärven Otramäelle töihin Siilinjärveltä ja loput Varpaisjärveltä. Yksi työntekijöistä on ukrainalainen ja loput suomalaisia.
”Ompelukoneella työskentelee viisi henkilöä ja leikkaamossa kaksi. Teen itsekin tarvittaessa kaikkia töitä”, Ronkainen sanoo.
Wearian käyttämät materiaalit tulevat pääasiassa Englannista, Saksasta ja Belgiasta.
”Ennen konkurssia meillä oli kymmenen työntekijää. Aloitimme toiminnan kuudella, ja hiljattain palkkasimme seitsemännen.”
Yrittäjän mukaan työvaatebisnes vetää jo huomattavasti edellisvuosia paremmin.
”Selvästi huomaa, että taloudessa on käänne tapahtunut.”
Yrityksellä ei ole nyt lainkaan velkaa, sillä kaikki aloituskustannukset maksettiin omasta pussista.
”Ehkä tässä jotain tuli nyt pankeistakin opittua.”

Wearia valmistaa työvaatteita sarjatuotantona, jonka lisäksi tehdään sopimusvalmistusta.
”Räätälöimme jonkin verran tuotantoamme asiakaskohtaisten toivomusten mukaisesti. Silloin vaatteisiin painetaan esimerkiksi tilaajan haluamia tekstejä ja logoja.”
Yrjö Ronkaisen mukaan yrityksen valtti on oma korjauspalvelu.
”Ainoana Suomessa korjaamme itse valmistamiamme työvaatteita. Hankintahinta on hieman kalliimpi, mutta vaatteiden elinkaari on tällä tavoin huomattavasti pidempi. Pystymme esimerkiksi korjaamaan rikkoutuneet vetoketjut ja paikkomaan reiät.”
Varpaisjärvellä valmistetaan lisäksi kankaasta tehtyjä suojapeitteitä.
”Ne soveltuvat esimerkiksi istuinsuojaksi taikka työkoneen suojaamiseen. Kiinalainen muovipeite voi olla Suomen pakkasissa käyttökelvoton.”