Jarmo Korhosen mielestä ydinjätettä ei saa tulevaisuudessa alkaa tuomaan ulkomailta Eurajoelle. Kuva: Jussi Vehkala
Näin paikalliset suhtautuvat maailman ensimmäiseen ydinjätteen loppusijoituskohteeseen
MT:n haastattelemat eurajokelaiset suhtautuivat pääosin myönteisesti tai jopa ylpeydellä ydinjätteen sijoittamiseen paikkakunnalle.Tilaajalle
Kari Suominen ei ole huolissaan ydinjätteen loppusijoittamisesta. Kuva: Jussi VehkalaSäteilyturvakeskus puoltaa käyttölupaa Eurajoen Olkiluotoon ydinjätteen loppusijoituslaitokselle. Laitokseen on tarkoitus sijoittaa Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine.
Laitoksen lopullisesta käyttöluvasta päättää valtioneuvosto.
Kyseessä on maailman ensimmäinen geologinen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Posivan Onkalo-tunnelia on kaivettu ja rakennettu jo vuodesta 2004 lähtien.
MT jalkautui Eurajoen kylänraitille kysymään paikallisilta, mitä ajatuksia ydinjätteen säilöminen kotikunnan maaperään ikuisiksi ajoiksi herättää.
”On todella hieno juttu, että tällainen pieni paikkakunta kuin Eurajoki on maailman ensimmäinen näin isossa asiassa.”
Kai Suominen ei näe asiassa muuta kuin hyvää.
”Tämä on Eurajoelle positiivinen asia. TVO, Posiva ja muut Olkiluodon toimijat ovat tälle kunnalle kullanarvoisia”, Suominen toteaa.
”Uskon siihen, että loppusijoituskohde on tehty turvallisesti. Säteilyturvakeskus on varmasti käynyt kaiken tarkkaan läpi, eikä syytä huoleen ole”, hän jatkaa.
Kaupasta ulos astelevaa Jarmo Korhosta ei myöskään huoleta loppusijoituksen turvallisuus. Hän pitää järkevänä, että Suomi hoitaa itse vaarallisen jätteensä.
”Jonnekinhan se on laitettava. Mieluummin ovat täällä turvallisesti kuin jossain ulkomailla”, Korhonen sanoo.
Miehen ainut huoli on, että Eurajoelle tuotaisiin aikanaan ydinjätettä myös ulkomailta.
”Ei saa käydä niin, että ulkomaiset toimijat tulisivat tänne ja käärisivät asiassa hillot itselleen.”
Kahvilla istuva Jussi Salonen suhtautuu loppusijoittamiseen rauhallisesti.
”Minulla on aika neutraali asenne. Tässä on ihan omissakin murheissa tarpeeksi miettimistä. Jos sitä alkaa oikein ajattelemaan, niin tulee siinä tietty mieleen, että onko se varmasti turvallista”, Salonen selittää.
Miehellä sattuu olemaan varsin omakohtaista kokemusta asiasta. Hän on vajaa 20 vuotta sitten ollut mukana kairaamassa maan päältä yli tuhannen metrin näytteenottoreikiä alueen kallioon.
Myöhemmin hän on ollut tekemässä kairauksia myös myös maan uumenissa.
”Onkaloa louhittiin silloin syvemmäksi. Me oltiin siellä kairaamassa näytteitä edeltä kalliosta, jotta nähtiin mitä on vastassa.”
Hyvin monilla Eurajoella on jokin yhteys Olkiluotoon. Jussi Salonen on ollut kairaamassa loppusijoituskohteessa kalliosta näytteitä. Kuva: Jussi VehkalaSeuraavalla vastaantulijalla on myös omakohtaista kokemusta hankkeesta. Maanviljelijä Marjaleena Siiri istuu Eurajoen kunnanhallituksessa sekä -valtuustossa.
”Kyllähän tätä on odotettu. Hienoa, että asia vihdoinkin etenee”, Siiri hehkuttaa säteilyturvakeskuksen puoltavaa lausuntoa.
Paikallispoliitikko pitää loppusijoituslaitosta ylpeyden aiheena.
”On todella hieno juttu, että tällainen pieni paikkakunta kuin Eurajoki on maailman ensimmäinen näin isossa asiassa.”
Marjaleena Siiri tuntee loppusijoitushankkeen hyvin, sillä hän on ollut kunnallispolitiikan kautta mukana sen käsittelyssä. Kuva: Jussi VehkalaErästä nuorta eurajokelaista miestä, joka halusi pysyä nimettömänä, mietityttää juuri se, että kyseessä on maailman ensimmäinen tapaus.
”Muita esimerkkejä ei ole. Olemme edelläkävijöitä asiassa, mutta se tarkoittaa sitä, ettemme voi ottaa muiden virheistä opiksi.”
”Ei tämä minua huoleta ja uskon, että kaikki menee hyvin. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että kun jotain asiaa tehdään ensimmäistä kertaa, aivan kaikkea ei voi sanoa varmaksi tuhansien vuosien päähän.”
MT haastatteli monia muitakin eurajokelaisia. Lähes kaikki heistä suhtautuivat ydinjätteen hautaamiseen kallioperään myönteisesti. Vain yksi vastaaja kertoi pelkäävänsä loppusijoittamisen turvallisuuden puolesta.
”Onhan se kuitenkin ainetta, joka ei kuulu luontoon”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
