• Puupohjaisten energiamuotojen hankkeet ovat kaatuneet halpaan fossiilienergiaan − tilanne on kuitenkin muuttumassa

    Puu on edelleen varteenotettava ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä, vaikka sähkökattilat yleistyvät.
    Tilaajalle
    Puupohjaista polttoainetta on saatu suomalaisissa kokeiluissa tehdyksi, mutta sen hinta ei ole ollut kovin kilpailukykyinen.
    Puupohjaista polttoainetta on saatu suomalaisissa kokeiluissa tehdyksi, mutta sen hinta ei ole ollut kovin kilpailukykyinen.  Kuva: Visa Vilkuna
    Metsä|Energia
    24.4.202608:43
    Visa Vilkuna
    Kuopio

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) puun käyttöön keskittyvä tutkija Tuomas Niinistö muistutti maaliskuussa Koneyrittäjät ry:n energiapäivillä Kuopiossa, että puun osuus etenkin säätövoimana tulee korostumaan.

    Tammi-helmikuu 2026 osoitti puun merkittävyyttä sekä lämmön että sähkön (CHP) lähteenä. Aurinko ei paistanut eikä tuullut, mutta pakkanen kuitenkin paukkui. Uusia puupohjaisia voimaloita tuskin lähiaikoina rakennetaan, mutta vanhoja metsäbiomassan tukeutuvia laitoksia tullaan varmuudella uudistamaan edelleen puuta polttaviksi.

    Vetytalouden kasvun myötä biogeenisen hiilen tarve kasvaa, mikä antanee metsäbiomassalle mahdollisuuksia. Niinistö kuitenkin huomautti, että alueelliset erot tulevat olemaan merkittäviä, sillä metsäbiomassan kaukokuljetus ei useinkaan ole taloudellista.

    Antti Asikainen (vas.) ja Tuomas Niinistö tietävät metsähakkeen olevan erinomainen polttoaine niin sähkön kuin lämmönkin tuotannossa.
    Antti Asikainen (vas.) ja Tuomas Niinistö tietävät metsähakkeen olevan erinomainen polttoaine niin sähkön kuin lämmönkin tuotannossa. Kuva: Visa Vilkuna

    Korjuukustannusten voimakkaat vaihtelut vaativat lisää tuotekehitystä, jotta korjuutekniikan pullonkauloista päästään eroon, Niinistö totesi.

    Ainespuun latvaläpimitan pieneneminen on aiheuttanut haasteen karistulle rangalle.

    Todennäköisesti lähitulevaisuudessa karsitun rangan määrä hakkeen teossa vähenee ja kokopuun osuus kasvaa.

    Toisaalta on muistettava, että teollisuus voi omalla päätöksellään muuttaa latvaläpimittaa haluamakseen. Tämä aiheuttaa epävarmuutta hakeyrittäjien piirissä.

    Niinistö korosti myös, että vetytalouden myötä metsäbiomassalle tulee uusia käyttökohteita.

    Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikaisen mukaan Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan.
    Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikaisen mukaan Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan.  Kuva: Visa Vilkuna

    Luken tutkimusylijohtaja ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen kertoi Suomessa tehtyjen puupohjaisten polttoainekokeilujen useimmiten onnistuneen. Eli polttoainetta on saatu tehdyksi, mutta ei ongelmitta.

    Neste Oil ja Stora Enso tekivät Varkaudessa dieselin raaka-ainetta hakkuutähteistä vuonna 2009 avatussa koelaitoksessa. Tavoitteet saavutettiin, mutta tuote oli sen hetkiseen hintatasoon verrattuna liian kallista.

    St1 kokeili sahanpuruetanolin valmistusta Kajaanissa vuonna 2017 avatussa jalostamossa. Etanolia tuli, mutta ligniinipitoisen jätteen suuri määrä muodostui ongelmaksi.

    UPM Biodiesel tekee yhä edelleen Lappeenrannassa dieseliä mäntyöljystä. Mutta mäntyöljy on myös erinomainen ja kysytty kemianteollisuuden raaka-aine. Mäntyöljyn niukkuuden takia siitä ei ole ratkaisuksi biopolttoaineasiassa.

    Fortum sekä Green Fuel Nordic yrittivät tahoillaan tuotteistaa kuivatislauksessa muodostuvaa pyrolyysiöljyä varsin laihoin tuloksin.

    Useimmiten puupohjaisten polttoaineiden hankkeet kaatuivat liian halpaan fossiilisen polttoaineeseen. Raakaöljyn hinnan kohotessa tilanne kuitenkin muuttuu.

    On hyvä, että Suomessa on osaamista ja kokemusta puupohjaisten polttoaineiden teosta, kaiken varalta.

    Sekä Asikainen että Niinistö pitivät tavallista polttohaketta kaikesta huolimatta yllättävän hyvänä tuotteena. Aurinko-, tuuli- ja ydinvoima tarvitsevat säätövoimaa. Kuluneena talvena vesivoimaa on käytetty säätövoimaksi enemmän kuin olisi ollut kohtuullista. Vesiraja esimerkiksi Saimalla on karannut luvattoman kauas.

    Hakerekan puhdistus käynnissä.
    Hakerekan puhdistus käynnissä.  Kuva: Visa Vilkuna

    Kun säätövoimaksi tarvittavaa sähköä tehdään biomassaa käyttävässä voimalassa, sähkö on silloin kalleimmillaan. Tämä puoltaa hakkeen tarvetta myös tulevina talvina.

    Mikäli tulevaisuus on pimeä, yrittäjät eivät pysty investoimaan tai edes pitämään kalustoaan toimintakunnoissa. Pelkästään muutaman viikon kestävän pakkasjakson varassa kallista kalustoa ei ole mahdollista ylläpitää.

    Suurien kaupunkien suhtautuminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin (CHP-laitos) vaihtelee. Osa on luopunut tai luopumassa niistä, mutta osa uskoo ja investoi edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

    Huoltovarmuuden kannalta olisi toivottavaa, ettei CHP:tä unohdettaisi. Vaikka nykyisellään sähköntuotannon osuus niissä on kolmanneksen tasolla, sitä voitaisiin kriisiaikaan varsin helposti nostaa.

    Lisää aiheesta
    • Hakelämmitys voitti vertailun, kun kannonkoskelainen Janne Hämäläinen pohti konehallin ja oheistilojen lämmitysratkaisua.

      Rakentaminen | Hakelämmitys voitti kustannusvertailun – Vivun tilalla valinta oli lopulta selvä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    puuenergia
    biopolttoaineet
    metsäbiomassa
    vetytalous
    säätövoima
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi