

Luonnonvarakeskuksen (Luke) puun käyttöön keskittyvä tutkija Tuomas Niinistö muistutti maaliskuussa Koneyrittäjät ry:n energiapäivillä Kuopiossa, että puun osuus etenkin säätövoimana tulee korostumaan.
Tammi-helmikuu 2026 osoitti puun merkittävyyttä sekä lämmön että sähkön (CHP) lähteenä. Aurinko ei paistanut eikä tuullut, mutta pakkanen kuitenkin paukkui. Uusia puupohjaisia voimaloita tuskin lähiaikoina rakennetaan, mutta vanhoja metsäbiomassan tukeutuvia laitoksia tullaan varmuudella uudistamaan edelleen puuta polttaviksi.
Vetytalouden kasvun myötä biogeenisen hiilen tarve kasvaa, mikä antanee metsäbiomassalle mahdollisuuksia. Niinistö kuitenkin huomautti, että alueelliset erot tulevat olemaan merkittäviä, sillä metsäbiomassan kaukokuljetus ei useinkaan ole taloudellista.

Korjuukustannusten voimakkaat vaihtelut vaativat lisää tuotekehitystä, jotta korjuutekniikan pullonkauloista päästään eroon, Niinistö totesi.
Ainespuun latvaläpimitan pieneneminen on aiheuttanut haasteen karistulle rangalle.
Todennäköisesti lähitulevaisuudessa karsitun rangan määrä hakkeen teossa vähenee ja kokopuun osuus kasvaa.
Toisaalta on muistettava, että teollisuus voi omalla päätöksellään muuttaa latvaläpimittaa haluamakseen. Tämä aiheuttaa epävarmuutta hakeyrittäjien piirissä.
Niinistö korosti myös, että vetytalouden myötä metsäbiomassalle tulee uusia käyttökohteita.

Luken tutkimusylijohtaja ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen kertoi Suomessa tehtyjen puupohjaisten polttoainekokeilujen useimmiten onnistuneen. Eli polttoainetta on saatu tehdyksi, mutta ei ongelmitta.
Neste Oil ja Stora Enso tekivät Varkaudessa dieselin raaka-ainetta hakkuutähteistä vuonna 2009 avatussa koelaitoksessa. Tavoitteet saavutettiin, mutta tuote oli sen hetkiseen hintatasoon verrattuna liian kallista.
St1 kokeili sahanpuruetanolin valmistusta Kajaanissa vuonna 2017 avatussa jalostamossa. Etanolia tuli, mutta ligniinipitoisen jätteen suuri määrä muodostui ongelmaksi.
UPM Biodiesel tekee yhä edelleen Lappeenrannassa dieseliä mäntyöljystä. Mutta mäntyöljy on myös erinomainen ja kysytty kemianteollisuuden raaka-aine. Mäntyöljyn niukkuuden takia siitä ei ole ratkaisuksi biopolttoaineasiassa.
Fortum sekä Green Fuel Nordic yrittivät tahoillaan tuotteistaa kuivatislauksessa muodostuvaa pyrolyysiöljyä varsin laihoin tuloksin.
Useimmiten puupohjaisten polttoaineiden hankkeet kaatuivat liian halpaan fossiilisen polttoaineeseen. Raakaöljyn hinnan kohotessa tilanne kuitenkin muuttuu.
On hyvä, että Suomessa on osaamista ja kokemusta puupohjaisten polttoaineiden teosta, kaiken varalta.
Sekä Asikainen että Niinistö pitivät tavallista polttohaketta kaikesta huolimatta yllättävän hyvänä tuotteena. Aurinko-, tuuli- ja ydinvoima tarvitsevat säätövoimaa. Kuluneena talvena vesivoimaa on käytetty säätövoimaksi enemmän kuin olisi ollut kohtuullista. Vesiraja esimerkiksi Saimalla on karannut luvattoman kauas.
Kun säätövoimaksi tarvittavaa sähköä tehdään biomassaa käyttävässä voimalassa, sähkö on silloin kalleimmillaan. Tämä puoltaa hakkeen tarvetta myös tulevina talvina.
Mikäli tulevaisuus on pimeä, yrittäjät eivät pysty investoimaan tai edes pitämään kalustoaan toimintakunnoissa. Pelkästään muutaman viikon kestävän pakkasjakson varassa kallista kalustoa ei ole mahdollista ylläpitää.
Suurien kaupunkien suhtautuminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin (CHP-laitos) vaihtelee. Osa on luopunut tai luopumassa niistä, mutta osa uskoo ja investoi edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.
Huoltovarmuuden kannalta olisi toivottavaa, ettei CHP:tä unohdettaisi. Vaikka nykyisellään sähköntuotannon osuus niissä on kolmanneksen tasolla, sitä voitaisiin kriisiaikaan varsin helposti nostaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
