Hakelämmitys voitti kustannusvertailun – Vivun tilalla valinta oli lopulta selvä

Kannonkoskelaisella Vivun tilalla lämmitysratkaisua jouduttiin pohtimaan kirjaimellisesti tuhkan keskeltä.

Tilan aikaisempi lämpökeskus ja siihen liittyneet tilat tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2022. Palon syttymissyytä ei saatu täysin selville, mutta vakuutusyhtiö katsoi sen alkaneen hakelämpökeskuksesta.

Onnettomuuden jälkeen kaikki vaihtoehtoiset lämmitysratkaisut olivat tasavertaisina pöydällä, kun uudelleen rakennettavien tilojen lämmitystä pohdittiin. Ratkaistavana oli asuinrakennuksen lisäksi 18 x 32 metrin konehalliin tehdyn 200 neliön lämpimän osan tilat sekä kahden muun sivurakennuksen lämmitys. Ensimmäisenä harkittiin maalämpöä.

”Sitä harkittiin sen vaivattomuuden vuoksi. Ensimmäisten laskelmien jälkeen selvisi, että maalämmön hintalappu perustamis- ja käyttökustannusten osalta karkasi tavoittamattomiin. Pumpun olisi pitänyt olla 40-kilowattinen ja sähköä olisi kulunut 50 000 kilowattituntia vuodessa”, kertoo maatalousyrittäjä Janne Hämäläinen.

Seitsemän metriä korkeassa konehallissa lämmitettävän osan pinta-ala on 200 neliötä. Kuva: Petteri Kivimäki

Seuraavaksi harkittiin öljylämmitystä, mutta se kaatui kohoaviin kustannusnäkymiin. Pellettilämmitys jätettiin pois vaihtoehdoista, sillä se olisi öljyn tavoin merkinnyt riippuvuutta ostoenergiasta.

”Hakelämmitys jäi ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, sillä tilalta löytyy haketettavaa puuta omasta takaa ja puutavaran ajo metsästä onnistuu omalla kalustolla. Ostohakkeellakin olisimme päätyneet samaan ratkaisuun”.

Aluksi Hämäläinen harkitsi keskieurooppalaisia kattiloita. Tarjoukset pyydettiin lopulta neljältä valmistajalta, joista yksi oli suomalainen. Koska ratkaisut olivat teknisesti melko samankaltaisia, hinnasta tuli määräävä tekijä.

Lopulta valinta osui puolalaisen Moderator–valmistajan kattilaan. Pitkään harkinnassa ollut kotimainen vaihtoehto jätettiin pois, vaikka se tuntui vaikealta.

”Se on surullista, mutta kun puolalainen maksaa alle puolet kotimaisen hinnasta, niin valinta oli helppo”.

Tulipesän luukkua ei juuri tarvitse availla, sillä kattila hoitaa keskeiset toiminnot automaattisesti. Kuva: Petteri Kivimäki

Omilta mailta kerätty metsänhoidollinen puu haketetaan ulkopuolisen toimesta. Haketta kuluu vuodessa 150–170 kuutiota. Mitään tukia tila ei saa hallien lämmitykseen. Automatisoidun ja tarvittaessa kännykkäohjauksella toimivan kattilan 119 kilowatin teho on mitoitettu yläkanttiin.

– 60 kilowatin kattila olisi varmasti riittänyt, mutta kun hintaeroa isompaan oli vain vajaat 4 000 euroa, päädyin tähän.

Kattila sijaitsee lämpökontin toisessa päässä ja toisessa päädyssä on hakevarasto. Kansi nousee täyttöasentoon kahden hydraulisylinterin voimalla. Kuva: Petteri Kivimäki

Kattila on sijoitettu omaan lämpökonttiin, jonka toisessa päässä on kattila ja toisessa hakevarasto. Hämäläinen näyttää kännykän valvontasovelluksesta kattilan käyntiarvoja. Se käy vaimean hurinan säestämänä helmikuisena pakkasaamuna 89 prosentin teholla valitusta säätöasetuksesta. Savukaasun lämpötila on maltillinen 87 astetta ja maan alle sijoitettuun 2 000 litran varaajan lähtevän veden lämpö on 73 astetta.

Avarassa, lämpimässä ja hyvin valaistussa konehallissa luonnistuu koneiden huolto. Tilalla poltettava energiapuu korjataan omalla harvennuksiin hyvin sopivalla Valmet 901-harvesterilla. Kuva: Petteri Kivimäki

Sieltä lämpö jaetaan neljä sunttiventtiilin ohjamana lämmitysveden eri kohteisiin. Päärakennuksen lämmitys tapahtuu pattereilla, muissa tiloissa on lattialämmitys. 200 neliön konehallissa on lämmitettävää tilavuutta 1 400 kuutiota ja emännän hyvinvointiyrityksen sekä isännän harrastetiloissa noin 600 kuutiota.

Koska tilalla viljellään luomukauraa, elintarvikkeeksi kelpaamattoman viljan polttaminen kattilassa on tilanteen niin vaatiessa mahdollista. Tuhkan muodostus on silloin valtavaa, mutta lämpöä syntyy hyvin.