Emobroileritilan lämpökeskuksen teho alkoi jäädä vajaaksi. Se näkyi varsinkin kylminä kausina kanalan eli munittamon ja muiden tilojen lämmityksessä sekä viljan kuivauksessa. 500 kilowatin lämpökeskus oli rakennettu Sirpa ja Anssi Saunamäen tilalle Ilmajoelle vuonna 2008.
Tilalle rakennettiin 570 hehdon kuivaamo vuonna 2018 ja sen lämpö on otettu siitä lähtien tilapäisesti lämpökeskuksesta lämmönvaihtimella.
”Jo silloin oli suunnitelmissa laajentaa samalla myös lämpökeskusta vastaamaan kuivaamon vuoksi kasvanutta lämmöntarvetta. Taloudellisista syistä sitä ei kuitenkaan tehty samalla kertaa, kun vanhallakin vielä pärjättiin”, selventää Anssi Saunamäki.
Lämpökeskuksen häiriötön ja varma toiminta olisi kuitenkin vaatinut laitteiston uusimista ja tehon kasvattamista. Kustannusvertailun mukaan se osoittautui kalliimmaksi ratkaisuksi kuin uuden rakentaminen, ja olisi ollut myös teknisesti vaikeampi toteuttaa.
Näillä perusteilla hankittiinkin uusi Ala-Talkkarin 700 kilowatin kattila ja sille rakennettiin uusi kattilahuone vanhan viereen samaan lämpökeskusrakennukseen. Uutta kattilaa varten tarvittiin kuitenkin pieni laajennus.
”Ajatuksena oli alusta lähtien, että laitteistot kytketään rinnan. Näin kumpaakin voidaan käyttää tarvittaessa erikseen ja molempia yhdessä. Käytännössä uusi kattila tulee olemaan pääasiallinen lämmönlähde ja vanha laitteisto jää varavoimaksi.”
”Ajatuksena oli alusta lähtien, että laitteistot kytketään rinnan. Näin kumpaakin voidaan käyttää tarvittaessa erikseen ja molempia yhdessä. Käytännössä uusi kattila tulee olemaan pääasiallinen lämmönlähde ja vanha laitteisto jää varavoimaksi.” Anssi Saunamäki
Vanhaa lämpökattilaa käytetään kylminä talvikuukausina munittamon lisälämpönä ja viljankuivauksessa lisätehona uuden kattilan kanssa. Lisävarmistuksena on vielä vanha öljypannu, Saunamäki esittelee.
Hänen mukaansa tilalla haluttiin pelata varman päälle ja uusia lämpökeskus vähän etuajassa vanhankin ollessa vielä kunnossa eikä toimia vasta pakon edessä, kun vanha hajoaa.
”Talvi ja varsinkin kovat pakkaset ovat kriittistä aikaa munittamossa. Siellä on niin arvokkaat linnut, ettei lämmöntuotannossa saa tulla lyhyttäkään taukoa”, Saunamäki havainnollistaa varmistusta.
Kuivaajassa on vanhalle kattilalle mitoitettu vesikiertoinen lämmönvaihdin. Nyt sen tilalle asennetaan uusi, kiinteä 1,2 megawatin glykolikiertoinen lämmönvaihdin. Näin kattiloista saadaan kuivauksessa täysi teho irti.
Tämän tieltä purettiin ensin vanha kuivaamo pois ja kaivettiin kuivaamolle uusi kanaali. Muita kanaaleja ei tarvinnut kaivaa.
Lämmityksessä tarvittava puu hankitaan yksityiseltä toimijalta rankoina, jotka hakeurakoitsija käy tarpeen mukaan hakettamassa. Kummankin kattilan käytössä olevassa hakevarastossa on kerralla tilaa noin 300 irtokuutiolle.
Lämpökeskukseen sai 50 prosentin investointiavustuksen, mutta rakennuskustannukset ovat nousseet niin rajusti, etteivät ohjekustannukset ole pysyneet niiden perässä. Käytännössä hyödyntämällä vanhaa rakennusta ja muuta infraa saatiin investoinnissa kokonaiskustannusta alemmaksi.
Saunamäen omarahoitusosuus noin 300 000 euron rakennuskustannuksista on 55 prosenttia. Verottomat ohjekustannukset olivat noin 270 000 euroa.
”Nopeamminkin tämän olisi voinut tehdä, mutta meillä ei ole ollut mitään kiirettä, kun vanhakin pelaa. Näin olemme saaneet tehdä rakennustyöt rauhassa.” Anssi Saunamäki
Uusi kattila on käyttövalmis helmi-maaliskuun vaihteeseen mennessä. Enää puuttuu lähinnä sähkö- ja putkitöitä sekä niiden liittämisiä. Itse rakennus valmistui joulun alla.
”Nopeamminkin tämän olisi voinut tehdä, mutta meillä ei ole ollut mitään kiirettä, kun vanhakin pelaa. Näin olemme saaneet tehdä rakennustyöt rauhassa”, Saunamäki sanoo.
Rakennusinsinöörinä hän on pystynyt hyödyntämään koulutustaan niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin.
Tilan energiaomavaraisuutta on lisätty myös teholtaan 70 kilowattipiikin aurinkopaneeleilla. Kun munittamoon vaihdettiin vielä ledit, vuotuinen sähkönkulutus puolittui.
Sirpa ja Anssi Saunamäen sekä yhden työntekijän lisäksi tilan palkkalistoilla on myös heidän poikansa Tapani Saunamäki, joka on valmistumassa AMK-agrologiksi. Sukupolven vaihdoksen valmistelu on käynnistymässä.
