Yliluoman tilalla Seinäjoen Ylistarossa on käytössä uusiutuva kotimainen polttoaine paljon lämpöenergiaa tarvitsevassa broilerituotannossa ja viljankuivauksessa. Parin kilometrin etäisyydellä olevien tuotantorakennusten yhteydessä toimivat nyt uudistetut haketta käyttävät lämpökeskukset. Lisäksi apuna on 50 kilowattipiikin tehoiset aurinkopaneelit.
”Tilakeskuksen broilerikasvattamojen yhteydessä olevan uuden lämpökeskuksen 500 kilowatin kattila käynnistyi marraskuussa. Broilerimunittamoa ja kuivaajaa lämmittävässä lämpökeskuksessa saatiin tuli uuteen megan kattilaan juuri puintien alla”, tiivistää tilanteen Mikko Yliluoma.
Hän isännöi tilaa yhdessä veljensä Antti Yliluoman kanssa.
Energiaratkaisut menivät kerralla uusiksi kahden tuotantorakennus- ja kuivuri-investoinnin seurauksena monien eri vaiheiden jälkeen.
Kaikki alkoi luvasta laajentaa munittamoa toisella osastolla, mikä päätettiin myös rakentaa. Uuden kasvattamon toteuttamisesta ei ollut mitään takeita, vaikka sille oli haettu lupa jo 10 vuotta sitten.
”Munittamon valmistuttua vuonna 2016 tuli siellä tarve laajentaa 200 kilowatin lämmityskontti 500-kilowattiseksi lämpökeskukseksi, johon tuli myös lämmin halli ja hakevarasto”, Antti jatkaa.
Samalla luovuttiin lihanautojen kasvatuksesta, ja peltoalaa vapautui seuraavana vuonna nurmelta niin paljon viljalle, että Mikon mukaan oma kuivaaja osoittautui järkeväksi.
Se rakennettiin vuonna 2021 kerralla niin isoksi eli 720-hehtoiseksi, että sen kapasiteetti riittää, ja mahdollisimman automaattiseksi hoidon ja rahtiviljan vastaanoton kannalta. 500 kilowatin kattilan laskettiin juuri riittävän munittamon lisäksi myös kuivaajalle.
”Kuivaajaa rakennettaessa varmistui myös kasvattamon rakentaminen, jonka pohjia siirryttiin tekemään suoraan kuivaajan valmistuttua. Samalla sieltä kaivettiin valmiiksi kanaalit tulevaa lämpökeskusta varten”, Mikko sanoo.
Lämpökeskukselle laskettiin 500 kilowatin kattilan riittävän uutta ja vanhaa kasvattamoa sekä asuinrakennusta varten. Sen sijaan munittamon ja etenkin kuivaajan lämmöntarpeisiin 500-kilowattinen kattila osoittautui lopulta pieneksi.
”Siitä jouduttiin ottamaan ylitehoja, joten oli nähtävissä, ettei se tule kauaa kestämään. Laskimme, että isompi kattila palvelisi paremmin ja antaisi enemmän pelivaraa myös jatkossa”, Antti selventää.
Kattilainvestoinnit toteutettiin niin, että munittamon lämpökeskuksen vähän käytetty viisisatanen kattila tuotiin tilakeskuksen uuteen lämpökeskukseen ja munittamon lämpökeskukseen hankittiin täysin uusi megan kattila.
Noin 54 000 paikan kasvattamoon otettiin ensimmäinen kasvatuserä vuosi sitten helmikuussa. Kasvattamoja lämmitettiin väliaikaisesti öljyllä uuden lämpökeskuksen käynnistymiseen asti.
Öljykattilat jäivät lämpökeskuksiin varalle, mikä on aina tarpeen hakelämmityksessä. Mikko naurahtaakin, että pienempiä lämpökeskuskontteja on siirrelty matkan varrella kahden paikan välillä useasti aina tilanteiden ja lämmitystarpeiden mukaan.
Nyt 500 kilowatin ja megawatin lämpökeskukset hönkivät täysillä.
”Aloimme pakosta puimaan viikkoa ennemmin kuin kattilassa oli tuli. Puitua viljaa odotti tuoresiiloissa kuivaamista 200 tonnia ja sitä otettiin koko ajan lisää vastaan. Kaikki saatiin kuitenkin kuivattua.”
Veljekset myöntävät, että lämpökeskusjärjestelyt olivat aikamoista suunnittelua vaativa ruljanssi. Oli monta eri vaihetta päätettäväksi, missä järjestyksessä ne pyöräytetään: kun yhtä viimeisteltiin ja seuraavaa toteutettiin, niin uudesta pyöri jo ajatus päässä.
”Kaikki meni kuin itsestään, kun asiat oli suunniteltu”, Mikko summaa.
Ainoa ongelma oli uuden megan kattilan osatoimitusten viivästyminen, sillä vanha kattila oli jo irti, puintikausi lähestyi ja kuivaus painoi päälle.
”Aloimme pakosta puimaan viikkoa ennemmin kuin kattilassa oli tuli. Puitua viljaa odotti tuoresiiloissa kuivaamista 200 tonnia ja sitä otettiin koko ajan lisää vastaan. Kaikki saatiin kuitenkin kuivattua”, Antti sanoo tyytyväisenä.
