Nykyään Suomessa järjestetään suurempia, rajat ylittäviä harjoituksia, jotta muut maat huomaavat, miten meidän oloissamme taistellaan, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen. Kuva: Petteri Kivimäki
Venäjä pystyy edelleen jatkamaan Ukrainan sodan rahoittamista ‒ talous on aiempaa haavoittuvaisempi uusille pakotteille
Venäjän tuotannon kasvu hidastuu, kertoo Suomen Pankin Heli Simola.Tilaajalle
”Vaikka tällä hetkellä kontaktit itärajan taakse ovat hyvin vähäisiä, Venäjä on naapurimme jatkossakin”, sanoo ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen. Kuva: Lari LievonenVaikka Venäjän talouden kasvu on hidastumassa, lyhyellä aikavälillä Venäjä pystyy kuitenkin rahoittamaan Ukrainan sotaa, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola.
”Ei välitetä siitä, että muut toimialat tai pidemmän aikavälin kasvupotentiaali kärsivät.”
”Puolustusmenot ensi vuodelle lähes nelinkertaiset vuoteen 2022 nähden. Se kertoo siitä, mikä on talouspolitiikassa prioriteetti.”
Simola puhui aiheesta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa journalistiseminaarissa Helsingissä tiistaina.
”Ei välitetä siitä, että muut toimialat tai pidemmän aikavälin kasvupotentiaali kärsivät.” Heli Simola
Monissa ennusteissa odotettiin Venäjän talouden kärsivän sodasta ja pakotteista huomattavasti enemmän kuin on käynyt. Miksi tätä ei osattu ennustaa?
”Talouspolitiikan muutokset olivat todella nopeita ja radikaaleja. Venäjä ei aiemmin lähtenyt tuhlailulinjalle, jota nyt noudatetaan.”
Rahaa talouteen on lapattu Simolan mukaan huoletta.
Lisäksi esimerkiksi öljyä koskevien pakotteiden pitkät siirtymäajat antoivat Venäjälle mahdollisuuden kerryttää puskuria vientituloista.
Öljyvientiä on suunnattu Intiaan.
Venäjä on pystynyt lievittämään sodan ja pakotteiden negatiivisia vaikutuksia. Erityisesti valtion menoja on lisätty voimakkaasti. Viimeisen kolmen vuoden aikana finanssipoliittisia tukitoimia on tehty 11 prosentin bruttokansantuoteosuuden arvon verran.
”Valtion rooli Venäjän taloudessa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Venäjän tapauksessa se tarkoittaa että tehokkuus vähenee ja korruptio lisääntyy.”
Lisäksi Venäjä on löytänyt ulkomaankaupassa uusia kumppaneita. Öljyvientiä on suunnattu Intiaan. Kiinan merkitys on kuitenkin omaa luokkaansa, sen osuus on 30 prosenttia Venäjän viennistä ja tuonnissa vielä suurempi.
Venäjän kausitasoitettu bruttokansantuote on Simolan mukaan jo ohittanut Ukrainan sotaa edeltäneen tason.
Budjettialijäämä on pysynyt suhteellisen maltillisena, noin kahdessa prosentissa bkt:sta. Ensi vuonna se on tarkoitus kaventaa yhteen prosenttiin bkt:sta.
Ensi vuonna Venäjällä on tulossa korotuksia erityisesti yritysveroihin. Alijäämää rahoitetaan myös velkarahalla. Lisäksi vararahastoissa, joita on lihotettu öljy- ja kaasutuloilla, on edelleen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Venäjä ei ole immuuni taloudellisissa ongelmille ja pakotteiden vaikutuksille, vaan sota ja pakotteet hapertavat taloutta jatkuvasti”, sanoo Simola.
Kansainvälisen energiajärjestön arvion mukaan venäläistä öljyä on jouduttu viime vuosina myymään 15 dollarin alennuksella per tynnyri.
Talous on nyt aiempaa haavoittuvaisempi uusille pakotteille, sillä epätasapainot lisääntyvät.
Viime kuukausina on nähty, että tuotannon kasvu hidastuu Venäjällä.
Talouden tuotantokyvyn rajat alkavat Simolan mukaan tulla vastaan. Venäjällä on historiallisen kova työvoimapula ja tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä, mikä rajoittaa tuotannon kasvattamista.
Talous on nyt aiempaa haavoittuvaisempi uusille pakotteille, sillä epätasapainot lisääntyvät.
Selkein esimerkki on inflaatio. Hintojen nousu on kiihtynyt viime kuukausina.
Venäjä nostanut tänä vuonna ohjauskorkoa historiallisen korkealle tasolle. Se on nyt 21 prosenttia ja perjantain kokouksessa keskuspankin odotetaan nostavan korkoa edelleen.
Ukrainan bruttokansantuote on Simolan mukaan pudonnut 2000-luvun alkuvuosien tasolle. Inflaatio on kiihtynyt huomattavasti myös Ukrainassa.
”Tuorein sato oli odotuksia heikompi, se on osaltaan nostanut elintarvikkeiden hintoja.”
Ukrainan keskuspankki nosti ohjauskoron joulukuussa 13,5 prosenttiin, jotta inflaatiopaineita saa hillittyä.
Inflaatio on kiihtynyt huomattavasti myös Ukrainassa.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomen pitää kyetä varautumisen lisäksi yhä enemmän vastaamaan meihin kohdistuviin uhkiin.
Esimerkiksi vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvaan häirintään, pankkien häirintää ja gps-häirintään tulee Häkkäsen mukaan kyetä vastaamaan.
Uhkiin vastaaminen on mukana vuodenvaihteessa valmistuvassa kokonaisturvallisuuden strategiassa, joka julkaistaan tammikuussa.
Kokonaisturvallisuus tarkoittaa sitä, että viranomaiset, kansalaiset, yritykset ja järjestöt huolehtivat yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista yhdessä.
Häkkäsen mukaan uudessa strategiassa kansalaisten rooli vahvistuu. ”Kansalainen ei ole vain turvallisuuden nauttija vaan myös turvallisuuden tuottaja.”
Puolustusministerin mukaan infrastruktuuria on parannettava Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi rajat ylittäviä yhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan tulee parantaa.
Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy Häkkäsen mukaan maavoimien uudistamiseen. Kaluston vanheneminen edellyttää pitkäkestoista uudistamista.
”Maavoimien kyky liikkuviin operaatioihin heikkenee 2030-luvulla merkittävästi, ellei nykyisen rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunukaluston kykyä ylläpidetä sekä korvata käyttöikänsä päässä olevaa kalustoa uusilla suorituskyvyillä.”
Ensi vuonna täyteen vauhtiin lähtee Häkkäsen mukaan myös asevelvollisuuden uudistamisohjelma.
”Itse ajan sellaista linjaa, että asevelvollisuuden pitää jatkossakin olla velvollisuus jollekin. Ei voi vapaaehtoisuusasioihin lähteä, niin kuin joku poliittisessa keskustelussa aina ehdottaa.”
Häkkänen muistuttaa, että länsi on taloudellisesti ja teknologisesti ylivertainen suhteessa Venäjään. Ukrainan tukemisessa kyse on hänestä lopulta poliittisesta tahdosta ja asioiden perustelusta äänestäjille.
Ukraina tarvitsee näinä päivinä Häkkäsen mukaan yhä vahvempaa tukea.
Häkkäsestä hallitusten ja hallintojen vaihtuminen länsimaissa on vaaran paikka.
Presidentti Donald Trump nousee Yhdysvalloissa valtaan tammikuussa, uusi Euroopan komissio aloitti joulukuun alussa. Saksassa on vaalit helmikuussa, Ranskan uusi pääministeri nimitettiin viime viikolla.
”Teknologia avaa valtavia mahdollisuuksia meidän yrityksillemme.” Jarno Limnéll
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen muistuttaa, että Suomen tulee tuntea Venäjä tulevaisuudessakin. Osaamista tarvitaan kielitaidosta yhteiskunnan tuntemukseen.
”Vaikka tällä hetkellä kontaktit itärajan taakse ovat hyvin vähäisiä, Venäjä on naapurimme jatkossakin.”
Länsimaiden suhde Kiinaan on muuttunut vivahteikkaammaksi. Kiina nähdään EU:ssa ja Natossa kauppakumppanin sijaan entistä enemmän haastajana.
”Uutena konkreettisena ulottuvuutena on tullut ymmärrys siitä, miten Kiina myötävaikuttaa Venäjän hyökkäyssotaan. Se on niin vakava asia, että se väistämättä tuo säröä Suomi–Kiina-suhteeseen. Olemme olleet tästä avoimia Kiinan suuntaan”, kertoo Holopainen.
MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) nostaa esiin, että tietoverkko-, kvanttiteknologia- ja avaruusosaamisessa Suomi on kokoaan suurempi.
”Teknologia avaa valtavia mahdollisuuksia meidän yrityksillemme.”
Ihmiskunta kehittää Limnéllin mukaan teknologiaa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tekoälyn ja kvanttiteknologian harppaukset kiihtyvät ensi vuonna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
