Ruoka tuo Suomeen 19 miljardia euroa arvonlisää, alan maksamien verojen osuus 10 prosenttia koko kansantalouden potista

Ruoka-alan työllistävä vaikutus on Etelä-Pohjanmaalla suhteellisesti Suomen suurin. Ala työllistää maakunnassa suoraan 15 455 henkeä ja välillisesti 907 henkeä. Ruoka-alalla työskentelevien osuus on 18,3 prosenttia maakunnan työvoimasta.

Etelä-Pohjanmaalla alan sisällä eniten työllistävät alkutuotanto ja elintarviketeollisuus.

Myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla ruoka-alan suhteellinen osuus maakunnan työllisistä on yli 12 prosenttia.

Työllisten määrässä mitattuna ruoka-alalla työskentelee eniten ihmisiä Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Selvänä ykkösenä on Uusimaa, missä ruoka-ala työllistää suoraan 65 057 ja välillisesti 17 230 henkeä.

Väkirikkaissa maakunnissa kaupan ja ravitsemisalan osuus ruoka-alan työpaikoista on suuri.

Vähiten ruoka-alan työpaikkoja, sekä määrällisesti että asukaslukuun suhteutettuna, on Kainuussa.

Yhteensä ruoka-alan suoria työpaikkoja on Suomessa noin 320 000 kappaletta ja välillisiä työpaikkoja noin 82 000 kappaletta.

Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin ruoka-alan talous-, työllisyys- ja verovaikutuksia vuosina 2018–2021.

Tutkimuksessa ruoka-alan suoriksi työpaikoiksi laskettiin teollisuuden, alkutuotannon, vähittäis- ja tukkukaupan sekä ravitsemisalan työt.

”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, Luken erikoistutkija Marja Knuuttila sanoo tutkimustuloksia esittelevässä tiedotteessa.

Välilliset työllistävät vaikutukset kattavat hyvin erilaisia tehtäviä kauppojen vartioinnista kuljetukseen tai lakineuvontaan.

”Esimerkiksi maatalous työllistää välillisesti eniten elintarviketeollisuudessa, rehuhankinnoissa, konekaupassa, laitehuollossa. Elintarviketeollisuuden suurin välillisesti työllistävä vaikutus on maataloudessa raaka-ainehankintoina”, tutkimusryhmää vetänyt Luken erikoisprofessori Jyrki Niemi kertoi julkaisutilaisuudessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös ruoka-alan tuottamaa arvonlisäystä. Arvonlisäys tarkoittaa lopputuotteen myyntihinnan ja tuotantohinnan erotusta. Esimerkiksi henkilöstön palkat ja raaka-ainehankinnat ja tuoteverot vaikuttavat arvonlisäykseen.

Ruoka-ala tuotti vuonna 2021 noin 19 miljardia euroa arvonlisäystä, mikä on lähes yhdeksän prosenttia koko Suomen arvonlisästä.

Eniten arvonlisäystä syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa. Kaupan osuus oli 3,8 miljardia euroa.

Toisella sijalla oli maatalous, joka tuotti 3,3 miljardia euroa arvonlisäystä. Maatalouden arvonlisäykseen on laskettu mukaan maataloustuet, joita maksettiin kansallisesti 1,1 miljardia euroa ja EU:n kautta 700 miljoonaa euroa.

Elintarviketeollisuuden tuottama arvonlisäys oli 2,9 miljardia ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardia euroa. Lisäksi ala tuotti välillisesti 6,6 miljardia euroa arvonlisäystä.

”Ruoka-ala on tärkeä joka maakunnassa ja sen merkitys on verrannollinen maakunnan väkilukuun. Alan on suhteellisesti tärkein maakunnissa, joissa elintarviketeollisuus ja maatalous on suurimmat työllistäjät ja lisäarvon tuojat”, kertoo tutkimukseen osallistunut Itä-Suomen yliopiston ja Luken vieraileva tutkija Eero Vatanen.

Alueellisesti Etelä-Pohjanmaa pitää suhteellista ykkössijaa myös arvonlisäyksessä. Alan osuus koko maakunnan arvonlisäyksestä on 14,7 prosenttia, eli euroiksi käännettynä 922 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaa on suhteellisessa arvonlisäyksessä toisella sijalla (11,2 prosenttia, 132 miljoonaa euroa) ja Pohjanmaa kolmas (9,0 prosenttia, 620 miljoonaa euroa).

Euromääräisesti ykkössijaa pitää Uusimaa, missä ruoka-alan osuus koko maakunnan arvonlisäyksestä oli 3 749 miljoonaa euroa. Suhteellisesti tämä tarkoitti 4,4, prosenttia maakunnan arvonlisäyksestä.

Ruoka-alan verot olivat tutkimuksen aikavälillä noin 11 miljardia euroa, eli noin 10 prosenttia kaikista Suomen veroista ja veroluonteisista maksuista.

Suurin osuus oli tuoteveroilla, sitten palkkaverot, sosiaaliturvamaksuilla, yhteisöverolla ja yrittäjien sosiaaliturvalla.

Palkka- ja yritysveroista maakuntiin jäi keskimäärin 56 prosenttia.

Tutkimusta rahoittivat Luke, Agronomiliitto, Agrologien liitto, Elintarviketeollisuusliito, MTK, Matkailu- ja ravintolapalvelut, Palvelualojen ammattiliitto, Päivittäistavarakauppa, Elintarviketyöläisten liitto ja SLC.