Ministeri Essayah kehysriihen päätöksistä: Hallitus osoitti arvostusta ruuantuotantoa kohtaan

Pelättyjä leikkauksia maatalouden tukiin ei tullut alkuviikon hallituksen kehysriihessä.

”Hallituksen tahtotila näkyi siinä, että maatalouden merkitys huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle ymmärrettiin, eikä ruokaa tuottavalle maataloudelle kohdistettu sopeutustoimia”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi MTK-Uusimaan kevätkokouksessa keskiviikkona.

Sen sijaan maatalouselinkeinoille myönnettiin lisärahaa tutkimukseen ja kehittämiseen sekä vientiin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.

Näillä rahoitetaan esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusnavetan uudistaminen.

”Suomi on herännyt siihen, että ruoka ei ole itsestään selvyys. Keskusteluissa ja ilmapiirissä näkyy se että maatalous ei ole vain elinkeino, vaan elinehto.”

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä hallituksen tilannekuva maataloudesta on oikea.

”Kotimaisen maataloustuotannon tilanne on niin vaikea, ettei ala kestä leikkauksia tukiin”, Marttila kommentoi tulosta.

Hallitus neuvotteli valtion lähivuosien menoista ja jo aiempien kuuden miljardin euron lisäksi nyt haettiin kolme miljardia euroa lisäsäästöjä.

Maatalouteen epäsuorasti vaikuttavia säästöjä hallitus kyllä löysi. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) toimintamenoista leikataan 3,58 prosenttia.

Säästö tulee jo aiemmin päätettyjen 18 miljoonan päälle. Niitä aikaistetaan.

Uusien säästöjen kohdentumisesta ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa.

Leikkaus kuitenkin herättää epäilyksen esimerkiksi Ruokaviraston kyvystä huolehtia maataloustukiin liittyvistä tehtävistä.

Ehdotuksia riihelle valmisteltiin kokoomuksen Matias Marttisen johtamassa työryhmässä.

Siellä oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) ilmoituksen mukaan pöydällä kaikki asiat.

Essayahin mukaan valtiovarainministeriö oli toimittanut ryhmän käyttöön kaikenlaisia erilaisia pohjalaskelmia.

”Sen jälkeen on tehty poliittisia valintoja. On ollut hallituksen tahtotila, että nimenomaisesti ruokaa tuottava maatalous suojataan”, Essayah kertoo.

Essayahin puolia työryhmässä piti puolueen kansanedustaja Peter Östman.

”Monikautinen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Östman oli meidän pääneuvotteluja siinä ryhmässä. Olen hänen työhön hyvin tyytyväinen”, Essayah sanoo.

Riihessä ei elinkeinoilta leikata muutenkaan kovin paljon, vaan leikkaukset kohdistuvat pitkälti sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon.

Niiden vaikutusta maanviljelijöihin tai maalla asuviin Essayah ei ryhdy vielä arvioimaan.

”Yleisesti ajattelen, että on parempi valinta myös maatalouselinkeinoille ja maaseudun ihmisille, että ruuan arvonlisäveroon ei koskettu. Kulutusmenoista ruualla on pienituloisten kukkarossa iso osuus.”

Yleistä arvonlisäveroa nostettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Uutiset leikkauksista eivät ole vielä ohi. Yksityiskohtia siitä, mistä eri hallinnonaloille päätetyt säästöt tehdään selviää ensi viikolla.

Toni Virtanen, Antti Nikula ja Pekka Nummela Mäntsälästä kuuntelevat ministeri Essayahin viestiä. Kuva: Kimmo Haimi

Riihen jälkeen katseet suuntautuvat hallitusohjelman kirjauksiin. Essayahin listalla ovat esimerkiksi maaseutupoliittinen selonteko ja ruuan tuotannon pitkäaikainen strategia.

Molempien rooli on turvallisuusympäristön kiristyessä lisääntynyt.

”Määritellään toimia asuttavuuden, palveluiden, sekä infrastruktuurin edellytyksille. Tänä vuonna laaditaan tilannekuva, jossa eri maaseutualueiden erityispiirteet selvitetään.”

Kokouksessa hämmästeltiin MT:n maanantain uutista S-ryhmän vaihdettua kotimaisen porsaan fileen ulkomaiseen.

Essayah oli pistänyt saman merkille.

”Olin hämmentynyt ja ihmeissäni päätöksestä, minkä S-ryhmä teki. Kun vastuullisuutta tuodaan monessa asiassa esille, eikö tässäkin kotimainen valinta olisi se vastuullisin.”

Ministerin mielestä järjestelmässä on korjattavaa. Elintarvikemarkkinalakia päivitetään parhaillaan ja nyt parannetaan ruokavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia.

Seuraavassa vaiheessa Essayah haluaa lakiin muutoksia kaupan omien merkkien asemaan.