Kehysriihi: Maataloudelle ei leikkauksia ‒ ALV nousee, eläkkeiden verotus kiristyy, Fingridille tukea sähköverkon kehittämiseen

Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi ensimmäisen kehysriihensä annista medialle tiistaina alkuillasta.

Maataloudelle ei ole tulossa lisäleikkauksia.

”Leikkauksia ei kohdisteta ruokaa tuottavaan maatalouteen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi.

Jo etukäteen ilmoitettuihin kolmen miljardin suuruusluokan sopeutuksiin päästään valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan vuoden 2028 tasossa mitatusti staattisilla 1,6 miljardin verosupistuksilla, ja 1,8 miljardin verovaikutuksilla.

Veronkorotusten uskotaan muuttavan ihmisten käyttäytymistä. Osalla säästöistä on myös joitain kuluja lisääviä vaikutuksia.

Purran mukaan veropäätösten seurauksena veroasteen lasku hidastuu hallituskauden aikana, mutta veroaste ei nouse vuoden 2023 tasosta.

Suurin yksittäinen veropaukku on yleisen arvonlisäveron nosto nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Tämän noston staattinen vaikutus on 1,2 miljardia euroa. Arvonlisäveron korotus halutaan saada voimaan jo tänä vuonna.

Lisäksi eläketulon verotusta kiristetään niiltä, jotka saavat eläketuloa yli 23 000 euroa. Purran mukaan tämän kiristyksen ulkopuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset jätetään tekemättä vuonna 2026 kahden ylimmän tuloluokan osalta.

Myös niin sanottujen haittaverojen, eli makeisten, tupakan, virvoitusjuomien ja väkevien alkoholijuomien verotusta kiristetään. Makeiset siirretään 14 prosentin verokannasta yleiseen 25,5 prosentin verokantaan.

Säästöjä haetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitotakuuta löyhentämällä. Lisäksi asiakasmaksuja korotetaan painottaen erikoissairaanhoitoa.

Lisäksi toteutetaan sairaalaverkkouudistuksen yöpäivystyksiä koskeva ensimmäinen vaihe. Sen sijaan keskussairaaloiden sulkemista sisältävä kakkosvaihe hylätään.

Pääministeri Orpon mukaan budjettikirjaan tehdään yhteensä yli 200 muutosta.

Kehysriihen yhteydessä etsittiin hallitusohjelmassa määritettyjen säästöjen lisäksi yhteensä kolmen miljardin euron sopeutusta. Lisäsäästöjä jouduttiin etsimään heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Pelkona oli myös EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen.

Yhteensä vaalikauden aikana toteutettavien sopeutusten suuruus on yhdeksän miljardia euroa.